Kirpputoripäivä lämpimin jaloin - Leg warmers and I at a flea market

Törmäsin Anniksen blogissa ihaniin Nietos-säärystimiin. Mielestäni tämä törmäys tapahtui ihan vastikään, joten ajan viime vuoden lokakuun alusta on pitänyt kiitää jokseenkin valoa nopeammin näköjään. Tässä nyt kuitenkin vihdoin ovat omat Nietokseni, pihalla olevien lisäksi.

Lanka näissä on paljon ohuempi kuin ohjeessa, Drops Delight. Puikot olivat kolmoset ja silmukoita M-koon mukaan. Tuo lanka ihanine väriliukuineen ja varsinkin tämä kyseinen väri ovat ihan lemppareitani. Siksi tuo lanka tähän valikoituikin, koska noita keriä pyörii nurkissa jokunen:) Samasta väristä on aiemmin syntynyt mm. Revontulihuivi ja näitä on jo käytetty kimpassa..

Näillä ollaan oltu jo töissä ja harrastuksissa ja siellä ja täällä muuallakin, eivät ole meinanneet ollenkaan keretä kuvattaviksi. Siispä varsin lämpöiset, nätit ja näihin keleihin sopivat.

Varsinkin tänään näistä olisi ollut iloa. Ja olikin, kunhan pääsin kotiin päivän reissusta, jossa välillä oli aavistuksen viileitä hetkiä. Otin nimittäin ensimmäisen askeleen kirpputorimyyjänä täällä pääkaupunkiseudulla. Siskon kanssa oltiin varattu pöytä Jäähallin kirppikselle, tarkoituksena hankkia uusi koti monille muutossa ja muissa elämän muutoksissa tarpeettomiksi jääneille tavaroille. Jostain syystä en ollut tuonne eksinyt koskaan asiakkaana, mutta paikka valikoitui paikaksi ahkeran googlailun perusteella. Mukava yllätys odotti heti mennessä, kun auton sai parkkiin aivan hallin ovien viereen. Ja vielä ilmaiseksi!

Sisällä pöytä oli sen verran suuri, että kahden ihmisen romppeet leviteltiin siihen vaivatta. Auto, jolla tavaroita paikan päälle kuskattiin, ei sen sijaan ollut suuren suuri. Joten onneksi emme törmänneet poliisiin, kun pieneen Polo-poloiseen oli ahdettu kolme ihmistä, yksi imuri, yksi mikroaaltouuni, kasa puusälekaihtimia, kahvinkeitin, vedenkeitin, espressokeitin, pari lamppua, kasoittain kenkiä ja laatikkokaupalla vaatteita ja keittiötavaroita:)

Kotiin päin tultaessa mahduttiin onneksi istumaan itse kukin ilman, että kukaan puristui ratin ja penkin tai penkin, katon ja jonkin laatikon muodostaman pyhän kolminaisuuden väliin. Kokemus oli kaikenkaikkiaan varsin kiva, kiitos vielä siskolle myyntiseurasta.  Ja koska ihmiselle kaikista yrityksistä huolimatta tuntuu aina kertyvän kaikenlaista ylimääräistä hutiostosten, lahjomisen, alennusmyyntien ym. johdosta, niin onneksi on kirppareita. Tapaamme siis varmasti jatkossakin:)

**********

Today I was my first time at the flea market in Helsinki Ice Hall. I mean as a seller. It's a traditional flea market with people selling their stuff.  You can find many kind of things from vintage Arabia table ware to Angry Birds  balloons.. However, for some reason I haven't been there as a customer either.

The place was Ice Hall and there was a little bit cold time to time. Even if the flea market area was not above the actual icerink of the hall. These leg warmers of Drops Delight were really nice to wear. I really like the yarn and the colour and have earlier made my first Revontuli-scarf of the same yarn.

The pattern is called Nietos (snow drift in English, the pattern is available only in Finnish). Me and my sister had one table together and we sold quite a lot of things. The experience of this flea market was a pleasant one and because there always will be some things you don't need or use, I'm sure I'll be there as a seller also in the future:)

(Kirppari)muodin huipulla

Tänään kävin pyörähtämässä Matkamessuilla ja piiitkästä aikaa myös kirpputorilla. Kevään SNY-kierroksellekin lähdin taas mukaan. Matkamessuvisiitti oli ohjelmassa enemmänkin työn puolesta ja siinä ihmispaljoudessa ahdistui aika nopeasti. Mukaan ei tarttunutkaan muuta kuin Joensuun Herkkuleipomon mainiota ruislimppua, mutta kirpputori sen sjaan osoittautui jälleen kerran antoisaksi matkakohteeksi, vaikkei se matkamessujen vinkkivalikoimassa ollutkaan.

 Tämä yksi suosikkimatkakohteistani sijaitsee Kaivopuiston rannassa, joten kyllä siinä voi julkisten liikennevälineiden viidakossa  jopa eksyä, kun kotoa Lauttasaaresta tuonne lähtee. Ratikan tasaisessa kyydissä pääsin mukavasti oikeisiin maisemiin ja perillä odotti edellisiltä matkoilta tuttu Kaivarin Kanuuna. 

Tavoitteena oli ensi sijassa löytää nätisti koristeltuja lasten farkkuja yhdet tai kahdet. Kummitytön joulupakettiin lähti tämä laukku ja kun perheeseen kuuluu pari muutakin neitokaista, niin nyt myös laukkuja tarvittaisiin isojen riitojen välttämiseksi pari lisää. Siispä materiaalimatkalle. Pieniä farkkuja ei löytynyt, mutta yhdet vähän suuremmat, niin herkullisen tyttömäisillä koristuksilla, että noista ylempien kuvien housuista muotoutuu kassi tuota pikaa.

Muut löydöt näyttävätkin väriympyrällä suhteellisen turkoosinmustilta. Mukavan ryppyinen pellavatunika taisi olla koko kasan kallein yksittäinen vaate, 7e. Sen kaverina näkyy tässä musta Espritin hame, joka lähti mukaan kolmella eurolla.

Asiallisia ja virallisia työpäiviä varten istui mainiosti tämä frakkityylinen jakku, sillä oli hintaa myös kolme euroa. Viehätyin erityisesti kauniin violetista vuorista joka ei tässä nyt näy eikä päälläkään, mutta joka tuo ihmeesti pientä sisäistä säihkettä muuten niin säntilliseen ja viralliseen vaatteeseen.

Musta on tyylikäs moneen tilanteeseen, vaikka joskus kuulinkin erään meikkikutsujen pitäjän sanovan, että suomalaisten ei pitäisi käyttää mustia vaatteita ollenkaan. No, ei tarvitse kuin pitää silmät auki aamun työmatkaliikenteessä rautatieasemalla ja hyvin äkkiä käy selväksi, että tuosta suurin osa suomalaisista ei ole samaa mieltä. Niinpä niitä mustia vaatteita tuppaa kertymään kaappiin. Ne kun sopivat niin kätevästi kaikkien värien kanssa ja hoikentavat ja ties mitä muuta vielä. Niinpä tämmöinen Zaran juhlapaita siirtyi kirpparitangolta 1,5 eurolla minun vaatetangolleni tänne kotiin.

Päivän värit yhdistyvätkin sitten tässä bolerossa, jonka otin oikeastaan ensisijassa tuon kauniin turkoosin kirjontakuvion takia. Tämä on kyllä päällekin ihan sopiva, mutta jos jostain syystä käy niin että sille ei annetakaan baanallaoloaikaa, niin tuosta voi aina askarrella jotain muuta.

Ompelukone on tullut huollosta, uutta materiaalia on käden ulottuvilla ja viikonloppu on edessä, joten eiköhän näillä realiteeteilla pysty aika äkkiä laskemaan mitä aion tehdä viikonloppuna:) Mukavaa ja rentouttavaa sellaista itse kullekin ja suurkiitokset edellisen postauksen villasukka- ja tolppakommenteista, niin hymyilytti täällä kun niitä luin! Tervetuloa myös uusille lukijoille!

Kierrätystä ja vapaapäivän viettoa

Täällä vietetään vapaapäivää superkiireisen viikonlopun jälkeen ja aamulla sai nukkua vähän pitempään. Tuntuu kyllä, että kun unelle antaa pari lisätuntia niin se mieluusti ottaisi niitä vieläkin enemmän, sen verran unisilta silmät tuntuu vieläkin.

Viikonlopun myyjäisrumbasta on selvitty ehjin nahoin ja hiukan vähemmän oli kotiinpäin kuskattavaa kuin myyjäispaikalle mennessä. Hyvä niin. Varsinkin näitä korvakoruja meni kaupaksi mukavasti. Esillepanoa pähkäsin pitkään ja lopulta päädyn hyödyntämään säästämiani lankakerän sisusrullia. Töpöttelin rullat ulkopuolelta valkoisella askartelumaalilla "lumisen" näköisiksi ja päällekkäin pinottujen rullien reunoihin oli näppärä ripustaa myytävät korut esille. Sitä mukaa kuin koruja meni kaupaksi, nappasin tyhjät rullat pois ja näin teline oli aina täyden näköinen.

Tämä vapaapäivä oli tarkoitus pyhittää eräälle toiselle projektille, villakangastakkien ompelulle hyvän ystävän 5-vuotiaille kaksostytöille. Mutta koska ihminen (ainakin minä) aina yliarvioi oman ehtimisensä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja sortuu tekemään kaikkea muuta kuin mitä on etukäteen suunnitellut, niin lienee oikeammin sanoa, että koitan piirtää takkien kaavat tänään ja leikata kankaat. Ompelu jääköön sitten tuonnemmaksi.

Olen nimittäin luvannut leipoa töihin huomiseksi kakun erään ison projektin päättymisen kunniaksi. Aamupäivä kuluikin selaillessa kaikenlaisia reseptejä ja koristeluideoita ja sitten lähdinkin ex tempore käymään Espoon Confetissa. Tiesin kyllä, että kyseinen kauppa on kakkuleipurin paratiisi, mutta koskaan aiemmin en ollut sinne itse eksynyt. Nyt tuli käytyä ja tuloksen näette sitten huomenna:)

Samassa pihassa sattui olemaan Fida lähetystori, joten kun kerran siellä päin olin, kävin kurkkaamassa myös Fidan tarjonnan. Sieltä tarttui mukaan mm. aivan ihana printtikangas, josta löytyy kivoja kuvioita koristeeksi vaikka mihin. Samaten tulin sieltä ulos pari rullaa kohokuviotapetteja kainalossa. Tapetit ovat tosi monikäyttöisiä askartelussa ja opiskeluaikana akavarellimaalauskurssilla ollessani opin myös, että kun tapetin kääntää nurin päin, saa siitä oivallisen akvarellipaperin! Tuota kikkaa köyhä opiskelija käytti monet monituiset kerrat. Tällä kertaa ajattelin kokeilla tapeteista mm. tämmöisiä:

Olen monesti ihaillut pahvista tai tukevasta paperista taiteltuja rasioita, joihin on helppo sujauttaa pieniä lahjoja. Töistä olin tuonut yhden vanhan näyttelyjulisteen kotiin siinä tarkoituksessa, että siinähän on mainiota materiaalia tämmöisiin rasioihin. Tuloksena oli tukevia ja siistejä lahjarasioita, joita tein  ajatuksella, että myyjäisissä korvakorujen ostajille olisi antaa kiva rasia, mikäli korut menevät lahjaksi. Näitä ajattelin kokeilla myös tuosta tapetista. Rasian taittelukaan ei ollut ollenkaan niin hankalaa kuin olin jostain syystä luullut, selkeä video-ohje löytyy täältä.

Rattoisasti on siis tämä vapaapäivä kulunut, vaikkei olekaan tullut tehtyä ihan niitä asioita joita olin alunperin ajatellut. Iltapäivällä on tiedossa vielä kasvohoito kosmetologilla piiiitkästä aikaa, voiko sitä enää rentuttavampaa olla:) Hyvää alkanutta viikkoa teille itse kullekin!

Värisuoralla

Jokin aika sitten oli Anttilan lankatarjouksessa Novitan Minna. Mukaan lähti neljä kerää, suunnitelmissa syksyn Novita-lehdessä olleet pitkävartiset palmikkosukat. Hyvässä alussa ovat jo:) Kaupassa luulin ostavani marjapuuronpunaista lankaa, kun pääsin kotiin se olikin enemmän liilaa kuin punertavaa. Olen monet kerrat kironnut kauppojen loistevalot, jotka vääristävät tiettyjä värejä. Tosin ei se liilakaan hullummalta näytä, nyt kun sitä olen enemmän katsellut.

Liilalle langalle alkoi yllättäen kertyä myös värikavereita. Hyvän ystävän työkaveri tilasi minulta äitiysvaatteita ja valitsi itse niihin tulevat kankaat. Ja kas kummaa, sama väri löytyy täältä. Tästä tuli paita, joka on jo valmiina, mutta tässä vain vilautus. Tarkempia kuvia on tulossa lauantain jälkeen, jolloin paita on uuden omistajansa hallussa.

Jostain syystä tämä väri tulee nyt minua vastaan suunnassa jos toisessakin. Haluaa selvästi mukaan vaatekaappiini. Värisuoran täydentää nimittäin menneenä viikonloppuna Myyrmäki-hallin kirppikseltä matkaan tarttunut samettihame. Tämä ihanuus lähti mukaan kahdella eurolla ja tarttui sieltä vähän muutakin:) Löydöistä kuulette varmasti jatkossa vielä lisää, kunhan saan niitä tuunailtua eteenpäin. 

Ensikertalaisena tuo kirppis oli sen verran mukava tuttavuus, että sinne tulee varmasti mentyä vielä uudemman kerran syksyn aikana. Myyntipäivät löytyvät tuon edellä olevan linkin takaa. Suosittelen, vaikka se reissu vähän vaatekaappien tilavuutta koettelikin:)