Näytetään tekstit, joissa on tunniste About everyday life. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste About everyday life. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. helmikuuta 2013

Vähän erilainen työpäivä - A little bit different day at the work


Torstain työpäivä sujui hiukan erilaisissa merkeissä kuin yleensä. Vai mitä sanotte tästä? Siinä sitä lueskellaan muina ruumiina Metro-lehteä Itiksen Bulevardilla:)

Lisää näitä pääsee näkemään tänään: Body Worlds - The Story of the Heart.

**********

My workday on Thursday, Valentine's day, was not an ordinary one. Or what do you say about those bodies sitting in the shopping center Itis in Helsinki and reading magazines? The purpose of this escapade was to promote this one: Body Worlds - The Story of the Heart. The exhibition opens today.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jouluterveiset - Season's Greetings


Vajaan tunnin päästä on jouluaatto. Joulukuusi tuotiin sisälle ja koristeltiin eilen ja nyt istuskelen kuusen kynttilöiden valossa kirjoittamassa tätä. Ensimmäsen oman joulukuusen koristeina on mm. virkattuja ja tärkättyjä tähtiä.


Joululaulut ovat soineet koko päivän, lahjat on kääräisty papereihin ja huomiseksi on leivottu suklaakakku, joka napataan mukaan, kun aamulla käännetään autonnokka kohti lapsuudenkotia.

Virkatun lumitähden ohje: Suuri Käsityö 11-12/2012
Siitä alkaa joulunvietto. Rauhallista oleilua, paljon hyvää ruokaa, vähän suklaata, sukulaisten ja ystävien kesken kyläilyä ja paljon kiireetöntä oloa joulunalusviikkojen vastapainoksi. Lämpimät jouluterveiset ja ajatukset teille kaikille, palataan taas kun isoimmista kinkkuähkyistä on selvitty:)

**********
It's less than an hour and then we have a Christmas Eve. We already have a Christmas tree decorated, the first one of our own. I have done tens of crocheted snowflakes during this year and some of them ended up to our Christmas tree.

Pattern for the crocheted snowflake: Suuri Käsityö 11-12/2012 (in Finnish).

Have a Happy Christmas and a Happy New Year to you!

tiistai 30. lokakuuta 2012

Milloin asunnosta tulee koti? - How long does it takes before it feels like a home?


Keskimäärin kaksi kuukautta ja kuusi päivää, sanoo brittitutkimus. Samaisen tutkimuksen mukaan nakuilu auttaa kotiutumaan uuteen asuntoon! Nakuilun lisäksi kotiutumista edesauttavat uusien huonekalujen osto, koko päivän sohvalöhöjäiset, tupaantuliaisten järjestäminen, valokuvien esillelaittaminen, aamiaisen nautiskelu sängyssä sekä ystävien kutsuminen kylään. Oletteko samaa mieltä?


Nakuilemaan en ole ryhtynyt (ellei sellaiseksi lasketa sitä, kun hiipparoi aamuhämärissä puolipukeissa keittiössä, jonka ikkunassa ei vielä ole minkäänlaisia verhoja tai kaihtimia), mutta uusia huonekaluja on kyllä ostettu. Edellisiin asuntoihin ei juuri ole tullut hankittua uusia kalusteita, mutta nyt päätettiin ruveta kertaheitolla aikuisiksi ja hankittiin asunnon lisäksi 160 cm leveä sänky ja sellainen ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu vähän enemmän kuin kaksi henkeä juhlimaan tupaantuliaisia:)


Tuparit siis ovat vielä järjestämättä, mutta korvapuusteja on leivottu. Mielestäni leipomisen voisikin vallan hyvin lisätä tuohon listaan, sillä pitäähän sitä nyt ensi tilassa kokeilla uutta uunia ja syödä epäterveellinen iltapala, lämmin pulla ja lasillinen maitoa yömyöhään. Ohje on napattu ihan suoraan vehnäjauhopussin kyljestä. Keittiö siis ainakin on korkattu, ompeluhuone sen sijaan odottaa vielä lievän kaaoksen vallassa.

Mutta kyllä sinnekin ehditään, nyt mutustellaan pullaa:)

**********

It takes people about two months and six days to fat eel home in a new property. That's the number, which has found out in the British research. Walking around a house naked is one important ritual according to the survey. Other rituals, which make a new house the home are house warming party, a whole day spent on the coach, bying new furnitures, to set important photos forth, having breakfast in bed and inviting friends to a visit. Do you agree?

I havent been naked at home, but I have baked cinnamon rolls. And that's the thing which should be added to the list:) What would be nicer way to celebrate new home than eat not so healthy evening snack, warm cinnamon rolls and a glas of cold milk:)

My sewing room - that's still in a chaos. But everything will work out on time, now it's so nice to eat buns:)

perjantai 12. lokakuuta 2012

25 vuoden avioliiton ensimmäiset päivät – First days of the 25-year "marriage" with the bank


Nyt se alkoi. On sitä kyllä odotettukin. Vihdoin ja viimein, runsaan puolen vuoden sinnikkään odottelun, etsimisen, pähkäilyn ja vertailun päätteeksi. 25 vuoden avioliitto pankin kanssa. Avioliiton panttina on paritalo. Ja toiveissa tietysti, päinvastaisesti kuin avioliitoissa yleensä, 25 vuoden ennakkosuunnitelmasta huolimatta liiton mahdollisimman lyhyt kesto. Ja kyllä, sieltä löytyy myös oma askarteluhuone!! Ainakin siihen saakka kunnes joku muu valtaa kyseisen huoneen käyttöönsä.


Tuossa on siis myös syys siihen, että täällä on ollut enemmän tai vähemmän hiljaista viime aikoina. Jokainen, joka jollain tavalla on ollut asunnonhakuprojektissa osallisena tietää, että siihen saa menemään yllättävän paljon aikaa. Ja bensaa. Sitä oppii kummasti tuntemaan minkä kiinteistönvälitystoimistojen verkkosivuilta löytyvät parhaat ja monipuolisimmat hakutoiminnot, missä järjestyksessä toimistojen sivut sunnuntai-Hesarista paljastuvat, minkä toimiston välittäjät soittavat näytön jälkeen ja kyselevät mielipiteitä ja keiden sivuilta löytyvät parhaat kuvat. Lukuisten netin äärellä vietettyjen tuntien, sunnuntai-Hesarien asuntosivujen seurassa nautittujen kahvimukillisten ja ympäri pääkaupunkiseutua pörrättyjen ajokilometrien jälkeen on lähes uskomatonta ajatella, että kaikki tuo vihdoin poistuu viikko-ohjelmasta ja antaa tilaa jollekin muulle. Sillä nythän se vasta alkaakin, muutto.


Asunnonetsintämatkoilla törmättiin mm. vuotavaan kattoon, kellariin sijoitettuun leivinuuniin, keittiöön ilman kuivauskaappia ja vessaan, jossa oli kaksi WC-pönttöä vierekkäin. Nähtyä tuli myös kauniita takkoja, tyylikkäitä valaistusratkaisuja, upeita saunoja ja aurinkoisia viherhuoneita. Tämän kaiken jälkeen voi jo melkoisella varmuudella sanoa tietävänsä mitä omalta kodiltaan haluaa. Ja jos ne kaikki haluamisen kohteet eivät mahdu (fyysisesti tai rahallisesti) tämän tulevan kodin raameihin, niin onpahan haaveilunsiemeniä varastossa tulevaisuutta varten:) Uskomattoman ihanaa joka tapauksessa on vaihtaa sunnuntai-aamujen parin tunnin mittainen Hesarin asuntosivujen selailu siihen, että samaisiin sivuihin voi kääriä ne rakkaimmat Muumi-mukit ja muut uuteen kotiin muuttavat esineet.


Asunnon etsiminen on päättynyt, mutta muutto on vasta alussa. Ihanaa muuttamisessa on se, että pääsee sisustamaan, miettimään tunnelmia ja tyylejä, joita kotinsa haluaa henkivän. Yhden huoneen asunnossa kun tuossa on ollut ajoittain aikamoisia haasteita. Tilan lisääntyminen on muutenkin varsin hyvä juttu tämmöiselle, jonka harrastukset keräävät nurkkiin kaikenmoista materiaalia. Päästäneen ainakin hetkeksi eroon tämän yllä olevan, joskus aiemminkin täällä esillä olleen kuvan osoittamasta tilanteesta:) Tosin, eipä kai niin isoa asuntoja tai suurta määrää kaappeja ole olemassakaan, etteivät jossain vaiheessa tulisi täyteen. Ihminen tuppaa ottamaan käyttöönsä juuri kaiken sen tilan, mitä otettavissa on, oli sitä sitten paljon tai vähän.

Tiskikone, pakastin ja piha. Siinä asiat, joita olen eniten uudelta asunnolta odottanut, niin proosalliselta kuin se kuulostaakin. Ensimmäiset kukkasipulit ensi kevättä varten onkin jo ostettu, joten odottakaas vaan, niin minut löytä viikonloppuna pakkaamisen ja vanhan asunnon tyhjentämisen lisäksi istutuspuuhista uudelta pihalta:)

**********

I have started my 25 years "marriage" with the bank. I have bought an apartment, however help from the bank was needed. I have waited sooooo long to have a dishwasher, freezer and a balkony or a garden and now I have all those! First bulbs has already been bought, I cannot wait to go to garden and plant them to wait for next spring.

Me and my mar have searched an appartment over half a year and we have seen a lot of different alternatives. After all this thinking, watching, comparing and calculating I'm quite sure that I know what I want. Besides dishwasher, freezer and garden it's so rousing to finally have a chance to furnish new rooms and create a certain atmosphere to your own house. It has been a bit challenging at the present appartment, because I only have had one room for everything. Need for space has sometimes been more than flagrant, which you can see from one of the pictures above:) Especially. when I have a ceetain hobbies, which are at least not decreasing the amount of many kind of materials at home... :)

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kesäistä höpinää / Smalltalk about summer


Alkukesän viileähköt kelit saavat ajatukset väkisinkin karkaamaan jonnekin vähän kauemmas aurinkoisempiiin maisemiin. Meillä on tavattu viime vuosina harrastaa äkkilähtömatkailua, joten kesän matkakohde lienee tänäkin vuonna tulossa muttei vielä tiedossa:)


Se voisi olla vaikka jotain tällaista. Sitä reissua odotellessa matkakuumeen lievitystä voi löytää kuitenkin myös ihan omilta kotikulmilta. Olen tätä lähialuematkailua harrastanut aiemminkin, ja nyt oli vuorossa Haagan Alppiruusupuisto. Olin kyseisen paikan olemassaolosta ollut tietoinen jo aiemmin, mutta kuten niin usein ennenkin, liian lähellä oleva paikka tuntuu olevan joskus mentaalisesti niin kovin kaukana.


Nyt kiitos siskon lenkkiehdotuksen, askeleet suuntautuivat puistoon. Näihin aikoihin siellä onkin parhaat vierailuajat käsillä, kun ruusut ovat täydessä kukassa. Näihinhän ei voi oikein olla ihastumatta juuri nyt:) Vaikka en olekaan aina ollut alppiruusujen fani. Ensimmäiset omat muistikuvat alppiruusuista ovat isänäidin piilopirtin pihassa olleesta liilakukkaisesta kasvista, johon en muista koskaan olleeni erityisen ihastunut.


Omakohtaisempi kosketus ruusuihin tupsahti eteen opiskeluaikana, jolloin puutarhalla töissä ollut silloinen poikakaveri ilahdutti minua Elviiralla. En vissiin ollut kummoinen kukkienhoitaja tai pensaalle ei löytynyt sopivan hapanta maata ja varjoista kasvupaikkaa tai sitten alppiruusut ovat juuri niin vaikeita kasvatettavia kuin niiden huhutaankin olevan, koska komeus valitettavasti kuoli aika pian.


Tuosta lahjomisesta on sen verran aikaa, että jos puska olisi hengissä, kilpailisi se koollaan ellei nyt ihan tasaväkisesti niin ainakin ajatuksen tasolla joidenkin näiden pienempien pensaiden kanssa.


Isommista sitten ei voikaan puhua edes samana päivänä. Ruusumetsikössä sai väistellä parhaimmillaan yli ranteenpaksuisia varsia, lymytä tummanvihreiden lehtikatosten suojissa ja taiteilla pitkin pitkospuita ihan niin kuin ulkomailla ikään. Ruusujen kasvaminen havupuumetsässä täysin sikin sokin ilman puutarhamaista tai taimistoille tyypillistä järjestystä teki paikasta mahdottoman kiehtovan. Kuin satumetsässä olisi käynyt piipahtamassa:)


                                   **********************************

Is this kind of view possible in Finland? Early summer have been quite cool and that makes me think sunny beaches, palm trees and warm wind somewhere else. Because it's not possible to travel anywhere just now, you can visit some place nearby instead. The place where it's easy to imagine to be somewhere else than almost home: Rhododendrom garden in Helsinki.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Värillä on väliä / Colour matters


Aivot tarvitsevat käsillä tekemistä, sanoo Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen tämän päivän Helsngin Sanomissa. Juttu on luettavissa myös täällä, koska Hesarissa se on sähköisenä vain maksullisessa digilehdessä. Esimerkkinä on neulova tenori Petri Bäckström, jonka kerrotaan oppineen taidon Villasukkaoopperan myötä.


Aivotutkijan mukaan käsityöt ravitsevat aivoja, auttavat sekä keskittymään että rentoutumaan ja vaikuttavat aivojen kehitykseen lapsuudesta lähtien. Niinpä erilaisten materiaalien käsittely, hypistely, silittely ja tutkiminen ovat tärkeitä. Kyllähän me aikuisetkin tiedämme, kuinka rentouttavaa on lankakaupassa vain kosketella pehmeitä ja värikkäitä keriä, haistella villan tuoksua tai tuntea sormissa silkkilangan viileä kosketus. Puhumattakaan sitten vaatteiden yms. hypistelystä. Puolet ostokokemuksen ihanuudestahan tulee juuri siitä, että saa edes hypistellä, vaikka hintalappu osoittaisikin ostoksen omalle kukkarolle saavuttamattomaksi. Siinä ehkä yksi syy siihen, miksi kaikki eivät tykkää tehdä ostoksia nettikaupoissa. Hypistely kun ei maksa mitään, mutta on näköjään kansanterveydellisesti hyvinkin tuottavaa:) Kosketuksella on siis väliä, tässäkin asiassa.


Käsityö pitää ikääntyvät aktiivisina ja auttaa nuoria rentoutumaan. Oppimistilanteessa käsillä tekeminen voi auttaa keskittymään paremmin, kunhan vain työ ei ole niin vaativa, että se vie huomion kokonaan. Sopiva käsityö auttaa suuntaamaan tarkkaavaisuutta ja kuuntelukin on kuulemma tehokkaampaa, kun tekee käsillä samaan aikaan jotain muuta. Kun vaan vielä töissä kaikki ymmärtäisivät, että ei siihen kuuntelemiseen käsiä tarvita, niin kuivista palavereistakin aukenisi aivan uusi ulottuvuus.

Käsitöiden rentouttavasta vaikutuksesta on varmaan kyllä kaikilla tämän lukijoilla omakohtaisia kokemuksia. Tosin voihan siitä olla montaa mieltä, onko jonkun homman hampaat irvessä ja väkisin vääntäminen mitenkään rentouttavaa ja palkitsevaa, niitäkin muistoja kun joiltain lienee koulun käsityötunneilta..


Käsitöiden lisäksi läheltä löytyy edullisesti monia muitakin rentouttavia ja rauhottavia elementtejä. Luonto on varmasti yksi niistä, eikä sitä varten tarvitse lähteä kovinkaan kauas. Näissä maisemissa on harjoiteltu ahkerasti ylihuomenna koittavaa Naisten Kymppiä varten. Visuaalisen terapian lisäksi siellä saa tähän aikaan vuodesta nauttia myös hyvin taiturimaisista konserteista sekä ajoittain hyvinkin kirkkaista väreistä. Kevätmaalari on paletistaan läiskinyt välillä semmoisella vauhdilla, että näyttäisi PhotoShopilla olleen enemmänkin asiaa joihinkin kuviin. Mutta ihan ovat kyllä luomuja, auringon ja alkukesän vihreyden värittämiä. Tänään satuin töissä katsomaan ulos parkkipaikalle jossain vaiheessa iltapäivää. Sieltä pilkisti vihreiden lehtipuiden lomasta yksi monista luokkaretkeläisten busseista ja kirkkaan punainen bussi heleän vihreitä lehtipuita vasten oli kyllä melko pysäyttävä näky.


Myös uusimman Kotivinkin kolumnisti Riku Kauhanen kirjoittaa, miten värillä on väliä. Värit kertovat kasvisten maailmassa terveellisyydestä, koska antioksidantit, flavonoidit antosyaanit ja fenoliyhdisteet kertovat olemassaolostaan värein. Myös ruokaostoksilla voi hypistellä: mikä näistä mangoista olisikaan kypsä syötäväksi juuri nyt tai kummalla tomaatilla on punaisemmat posket salaattikulhon koristeeksi?


Väriterapiaan pääseekin osalliseksi helposti niin lankahyllyillä, vihannesosastolla kuin lenkilläkin. Ja alkukesän väri on vaaleanvihreän lisäksi keltainen. Värikylläistä viikonloppua siis itse kullekin!

                                         *****************************************

Our brain needs handicrafts, says Minna Huotilainen, professor at Helsinki University, in Helsingin Sanomat, the biggest daily newspaper in Finland. That's the thing we knitting people have already known:) It seems to be especially important for brain development, that small children have an oppotunity to touch different kind of materials. Many of us know, how nice and relaxing it is to fiddle garn and feel the softness and smell of wool or coolness of silk in your fingers. It's also important - especially for the woman, to have a chance to fiddle clothes. It doesn't cost anything, so fiddling will also be economically cost-effective:) Touching matters.

A few more relaxing thigs around us are nature and food. In the nature you can enjoy of views, sounds and colours. Colours are important also in the foodmarket, because many healthy antioxidants and flavonoids occur in colours.

However, colour therapy is available even if you are at garnstore, fruitstore or hiking in the nature. Colour for the early summer is yellow. Have a colourfull weekend for you all!