sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Keväistä kimallusta



Kesäaikaan siirtymisestä huolimatta talven ote on sen verran kirpakka, että pipot ja kaulahuivit eivät ole vielä joutuneet työttömiksi. Kilpaa kevätauringon säteiden kanssa kimmeltävät Novitan Kide-langan paljetit ja tuosta langasta tuli aivan ihana pitsihuivi ja pipo työkaverille.



Pipon ohje on omasta päästä. Alareunassa on joustinneuletta ja loppu sileää neuletta. -silmukoita yhteensä 64 ja käytetyt puikot nro 8. Pitsihuiviin löysin ohjeen täältä. Sen verran muokkasin, että mallikerrassa on 23 silmukan sijasta 25 silmukkaa, eli reunat hiukan leveämmät. Huivi on neulottu puikoilla nro 8. Lankaa pipoon ja huiviin kului yhteensä noin 300g, vajaa 3 kerää.


Kidettä on saatavana sekä mustana, valkoisena, vaaleanpunaisena ja luonnonvalkoisena. Luonnonvalkoisessa langassa paljetit vat kultaisia, muissa väreissä hopeisia. Ihastuksissani olen hankkinut seurakseni sekä mustia, valkoisia että vaaleanpunaisia keriä. Viime talvisen Chrystal-langan epätoivoisen metsästyksen olemattomasta tuloksesta viisastuneena ajattelin, että tätä ei parane vain katsella kaupassa, vaan ostaa silloin kun sitä vielä on saatavilla. Eli nyt heti. 

Valkoisesta on ainakin itselle tulossa tuubihuivi ja vaaleanpunainen on aivan omiaan kummitytön kevätpipoa ja huivia varten. Joka olisi itse asiassa syytä aloittaa pikimiten, koska kakkukekkerit ovat luvassa viikon päästä. Eli ei muuta kuin puikot suihkimaan kohti vaaleanpunaista unelmaa.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Helmeilyä



Tällainen oli ohjeen mallikuva.


Ja tässä oma tuotokseni. 

Lopputuotteen erilaisuuden voi pistää pitkälti erilaisen langan piikkiin. Mutta toimiihan tämä varsin hyvin näinkin. Itse asiassa jopa niin hyvin, että kun tämän ponchon onnellinen omistaja esitteli tätä heti tuoreeltaan kollegoilleen työpaikalla, innostui eräs heistä tilaamaan itselleen samanlaisen. Ylioppilasjuhlien kotelomekon kaveriksi. Joten toinen tällainen on lähdössä arvokkaaseen seuraan heti kun vaan saan valmiiksi:)

Tässä huomasi taas kerran sen (minkä me kaikki lankakerillä kaappimme, sängynalusemme ja muut vapaat tilat täyttävät jo tiedämmekin), että lankojen hamstraaminen ilman selkeää päämärää kannattaa ehdottomasti. Se saattaa myöhemmin säästää paljolta kaupassa juoksemisen vaivalta ja varsinkin siltä harmitukselta, että kun kyseistä lankaa tarvitsisi lisää, niin se on joko juuri loppunut ja lisää tulee kuukauden päästä tai ei silloinkaan, eli langan valmistus on lopetettu. Kun tämän langan löysin Lankamaailman alepöydästä joulun jälkeen, sitä tarttui mukaani sen verran monta kerää, ettei tässä kehtaa tunnustaakaan. Ja hyvä niin, nyt pääsen heti tekemään kakkosversiota tästä mallista. Kunhan ensin olen saanut pari muuta ponchomallia tehtyä pois alta...

Lanka on Gjestalin Perle. Ohuessa mustassa polyamidi-akryyli-polyesterilangassa on pujoteltuna pieniä läpinäkyviä helmiä. Kerät ovat 25 gramman kokoisia ja niitä kului yhteensä 8 kpl eli 200g. Ponchon malli on yksikertaisen nerokas, noin 45x150 cm kokoinen suorakaiteen muotoinen kaitale taitettuna kahtia ja reunat on toisesta pitkästä sivusta ommeltu olkapäätä varten yhteen noin 30 cm matkalta. Ohje Moda 5/2009. Ohut lanka ja paksut puikot (nro 6) takaavat sen, että valmis vaate on hyvin laskeutuva ja muotoutuva ja poncho onkin helppo laittaa päälle oikeastaan miten päin vaan. 


 Olkasaumaa koristaa kolme hopealangasta tehtyä kukkasta. Hopealanka  Hjertegarn Glamour. 50 gramman kerässä lankaa riittää vielä vaikka kuinka moneen kukkaseen ja tällä mallilla voisikin tehdä langan laadusta riippuen vaikka rintakoruja, hattukoruja, kassin koristeita, hiuslenkin koristeita tai vaikka jääkaappimagneetteja.






perjantai 18. maaliskuuta 2011

Rosé-poncho syksyn vahvoissa väreissä



Taas putkahti yksi rosé-kukkaponcho maailmaan. Tämä tuli työkaverin yli 80-vuotiaalle äidille lahjaksi, toivottavasti lämmittää mukavasti. Monet kollegat ovat näitä ponchoja väkerrellessäni ihmetelleet, että miten raaskin antaa ne pois, kun kovan työn tuloksena saan valmiiksi. No, lienee suhteellinen käsite mikä on kova työ kenellekin, mutta kyllähän näistä voi luopua. Kun aina voi tehdä uuden tilalle:) 

Tämä on nyt kolmas poncho tätä lajia. Kaikki ovat omanlaisiansa omistajan toiveiden mukaisten värien ansiosta. Ja kaikki ovat mielestäni niin kauniita, että mielelläni olisin voinut itsellenikin tehdä samanlaisen. Tosin sen laskutavan seurauksena omasta vaatekaapistani löytyisi yhden sijasta jo noin 10 erilaista ponchoa..


 Nykyään lankakaupassa asioidessani ja jotain tiettyä lankaa tai tiettyyn tarkoitukseen tulevaa lankaa hakiessani pitää melkein ostaa tuplamäärä. Tämä siksi, että kun olen saanut valmiiksi sen mitä langoista alunperin olin tekemässä, joku sen nähdessään toteaa haluavansa samanlaisen. Ja niin ihanaa kun onkin että joka syksy ja kevät tulee uusia lankoja, tarkoittaa se sitä että myös vanhoja poistuu ja sitten ei olekaan enää niin helppoa ostaa sitä samaa lankaa lisää.


Tässä ponchossa kukat on tehty Novitan Puro -langasta, väri luumupuu. Lankaa kului yhteensä hiukan vajaa 3 kerää eli noin 150g. Musta lanka on Vikingin Vilma, joka on toiminut uskollisena yhteistyökumppaninani useimmissa tämän blogin ponchoprojekteissa.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Pehmeitä sulosäveliä



Tässä piano joka mahtuu vaivatta 23 neliön yksiöön eikä vaadi erikoiskuljetuksen tilaamista muuttopäivänä. Soinnista voi olla montaa mieltä, mutta lämmittävät sävelet olivat ajatuksissa tätä tehdessä. Sen verran talvi vielä on voimissaan, että nämä viisi oktaavia varmasti lämmittävät mukavasti.


Huivi on syntymäpäivälahja (vähän myöhässä oleva sellainen) pikkusiskolle. Hän on ammattimuusikko ja käsittelee tämännäköisiä koskettimia päivittäin. Niinpä olen vuosien varrella inspiroitunut sijoittamaan koskettimia, nuottiviivastoja ja muuta musiikillista kuvamaailmaa milloin tyynynpäälisiin, patakintaisiin, metronomikoteloon ja nuottivihon nahkakansiin. Yksinkertaisuudessaan ja selkeälinjaisuudessaan niin värien kuin muotojenkin suhteen pianon koskettimet tarjoavat lukuisia käyttötarkoituksia muuallakin kuin soittajan taitavissa sormissa ja tällä kertaa ne jalostuivat kaulahuiviksi.


Idea sinänsä on varsin yksinkertainen. Huivi on neulottu 1 oikein - 1 nurin -joustinneuleella ja mustat koskettimet ovat poikkiraitoja, jotka eivät vain ala ja pääty huivin reunasta vaan ovat leveydeltään 2/3 huvin leveydestä. Jokainen kosketin on neljän kerroksen levyinen ja niiden välissä on valkoista joko neljä tai kahdeksan kerrosta. Kokonaisuudessaan huivin leveys on 30 silmukkaa. Pääteltäviä langanpäitä tällä tyylillä syntyi hurja määrä, mutta samanlaisen päättelytyömäärän olisi aiheuttanut ihan tavallinen poikkiraidallinen huivi.

Lankana on käytetty mustaa Vikingin Vilmaa ja Read Heart Vegasia - niitä mitä inspiraation iskiessä sattui lankakorista tarkoitukseen sopivina väreinä löytymään. Mainiosti toimivat tässä. Huivi on viiden oktaavin levyinen koskettimien määrässä mitattuna. Kun joku vielä keksii, miten paksusta langasta isoilla puikoilla tehdyn huivin langanpäät saa pääteltyä harvan neuleen joukkoon ilman että helposti lähteävät aukeamaan, niin johan näitä tekisi mielikseen useampiakin.





perjantai 4. maaliskuuta 2011

Puuha-Pete remonttihommissa



Kaikki lähtee kunnon varusteista, niin käsityöläisellä kuin remonttimiehelläkin. Ikä on sivuseikka, joten niinpä aloittelevallakin apulaisella on hyvä olla kunnon remonttiliivi, jonka taskuihin on hyvä varastoida kaikenlaista tärkeää.

Ompelukone on siis otettu esiin pitkästä aikaa ja tuloksena tällä kertaa tällainen. Tämmöisen samantapaisen olen tehnyt joskus aikaisemminkin ja nyt toivottiin taas, lahjaksi kaverin kaverin pienelle pojalle. Liivin kaava on napattu heijastinliivistä ja taskut ja muut koristukset mietitty omasta päästä. Koristemerkki on silitettävä, mutta sen verran kovaan käsittelyyn oli ensimmäinen painos liivistä aikanaan joutunut, että merkit kannattaa silitettävyydestä huolimatta ommella kiinni, niin eivät irtoa heti ensimmäisellä työmaalla.


Merkistä kannattaa pitää kiinni ihan senkin takia, että se on tätä liiviä varten hankittu kallein yksittäinen tarvike. 5,80 € koristemerkistä - olkoonkin Puuha-Pete - tuntuu aika paljolta. Mutta toisaalta paljon liivin viehättävyyestä tulee juuri tuosta koristemerkistä. Kyllähän niitä erilaisia merkkejä olisi kovasti tarjolla esimerkiksi vanhoissa farkuissa, mutta tämän liivin luonteeseen tuntuu Puuha-Pete hinnastaan huolimatta istuvan työkalupakkeineen mainiosti.