1554 reikää ja 107 lankakerää seinällä - Yarn storage wall

Täällä on viime päivät keritty vimmatusti lankaa. Valittu värejä, haettu kaupasta jopa muutama kriittinen puuttuva keltainen kerä, järjestelty, keritty ja taas keritty. Miksikö? Siksi, että meillä on nyt kotona tällainen, lankaseinä!

Mainio ja kaunis sisustuselementti valkoiseen portaikon seinään, joka kaipasi vähän väriä. Ja johon oli todella hankala keksiä mitään järkevää sisustuselementtiä. Lankaseinä varastoi itseensä reilut sata kerää, näyttää kauniilta ja toimii samalla akustiikkapaneelina. Voiko siis monikäyttöisempää kalustetta olla sellaisessa kodissa, jossa lankakerät ovat vallanneet hyllyt, kaapit, sängynaluset - ja nyt siis myös seinän:) Ja kyllä, niitä keriä jäi tämän jälkeenkin vielä sinne kaappeihin.

Idea lankaseinään lähti täältä. Kerrassaan nerokasta pohdintaa säilytyksestä, käytännöllisyydestä ja kauneudesta. Kaikki teemat iskivät suoraan tajuntaan ja kun sain miehenkin innostumaan asiasta, niin ei muuta kuin reikälevyn metsästykseen. Kummallakaan ei ollut suuria intohimoja alkaa porata satoja reikiä siisteihin suoriin riveihin, joten etsinnöt keskitettiin valmiiksi reiällisiin materiaaleihin.

Kaiken googlaamisen jälkeen raaka-aineet löytyivät kuitenkin yllättävän läheltä. Nimittäin vanhempien luota vanhasta navetanvintistä, jonne oli varastoitu mm. vanhoja sänkyjä. Ties mitä tarkoitusta varten olivat sinne päätyneet, mutta voilá, siinä se oli. Reiällinen sängynpohjalevy, täydellinen tähän tarkoitukseen!

Säästyimme siis 1554 reiän poraamiselta, mutta muilta osin tässä oli kyllä hiukkasen enemmän hommaa kuin alkuinnostuksessa tajusimmekaan. Levyn koko on 55x185 cm ja sen taakse on tehty tukeva kehikko, jotta reikäpaneeli saatiin pysymään kaikin puolin ryhdikkäänä. Ja kiinni seinään jollakin järjellisellä tavalla. Meillä remonttihommissa työnjako menee yleensä niin, että mies hoitelee sahaamista, poraamista, viilaamista yms. vaativat hommat ja minä heiluttelen maalipensseliä. Niinpä vietin mm. kolme tuntia maalaten noita reikiä, koska perfektionistin piti tietysti maalata myös ne. Vaikka 1554:stä reiästä ehkä vain 100 lopulta on näkyvissä..

Kun reikäpaneeli oli kasattu ja maalattu, alettiin ihmetellä, että miten se oikein kiinnitetään portaikkoon. Keittiöjakkaralla tai A-tikkailla kun ei portaikossa tehnyt oikein mitään. Koska kummassakaan ei ollut teleskooppijalkoja. Kyseisenlaiset tikkaat taitavat olla melko harvinainen luonnonvara, koska semmoisia ei löytynyt mistään edes vuokralle ja ainoat myynnissä olevat olivat ammattilaisvermeet ja hinta sen mukainen. Joten portaikkoon rakennettiin tasainen lava, jonka päällä seisovan keittiöjakkaran avulla ylettyikin helposti poraamaan seinään tarvittavat kiinnitysreiät. Samainen lava oli oivallinen apu kerien kiinnityksessä. Ja arvaan, että sitä tarvitaan aikanaan myös niiden irrotuksessa, kun inspiraatio kohdistuu juuri siihen kerään, johon ei ylety alakerrasta eikä portaiden ylätasanteelta:)

Äidin vanha kerintälaite huusi välillä muutakin kuin hoosiannaa, kun teolliset kerät muuttuivat kotitekoisiksi. Kullanarvoinen vempele tässä hommassa! Kerät päätettiin pähkäilyn ja testailun jälkeen kiinnittää reikiin ruuvattavilla lukkokantaruuveilla. Niitä onkin seinällä yhteensä lähes 1,5 kg! Lankojen painoa en ala edes arvailemaan.

Langat on laiteltu tuohon väreittäin. Samalla sitä huomasi aika tehokkaasti, minkä värisiä lankoja on tullut kaupasta kannettua kotiin. Ja mitä värejä taas ei omista juuri lainkaan.. Mukavaa väriterapiaa tämä joka tapauksessa on. Punaiset ja lämpimät sävyt ovat alaosassa. Tämä osa taideteoksesta näkyy alakertaan ja yhdistyy näin alakerran punasävyiseen sisutukseen. Portaita kiivetessä värit vaihtuvat viileämpiin ja johdattavat näin yläkerran rauhallisempiin sisustustunnelmiin.

Ei voi muuta sanoa kuin että tykkään! Tuosta tulee hyvälle tuulelle kun vain katselee. Ja tarkoitus tietysti on, että tuo inspiroisi käyttämään niitä laatikoiden kätköistä päivänvaloon päässeitä lankaihanuuksia, niin ei tarvitsisi ajatella pölyyntymistäkään:)

**********

The worlds best yarn storage idea is here! I got the idea from here and now we can enjoy our own yarn storage wall with over 100 balls of yarn and 1554 holes on the wall:)

Sydämellinen joulunaika - Jeans hearts

Joulunpyhät ovat sujuneet varsin leppoisasti. Sanoisinko suorastaan sydämellisesti. Yhtenä syynä ehkä voi olla myös etukäteisvirittäytyminen teemaan, nimittäin sydämiä tuli surauteltua paketteihin useampiakin. Vietetäänhän joulua paikoin ahkerasti myös keittiössä, joten sikälikin nämä sopivat tunnelmaan hyvin.

Sydänten materiaali on kierrätetyist farkuista, koristeena leimailtu teksti, pellavapitsiä ja nappeja. Pientä ja kaunista:)

Muista kuin keittiöteemaisia sydämiä oli mukana myös joulunajan myyjäisissä. Tuo keittiöajatus kun pälkähti päähän vasta myöhemmin. Tuotekehittelyä tapahtuu useinkin juuri tehdessä, kun huomaa erilaisia tapoja tehdä tai keksii jonkun uuden näkökulman tuotteeseen. Erilaisia taskullisia versioita lähtikin myyjäisistä useampaan oveen koristeiksi. Ittellänikin tuommoinen roikkuu työhuoneen ovessa ja taskussa on viestejä sen mukaan olenko keskittymistä vaativissa kirjoitushommissa vai vapaasti häirittävissä.

Sinne työhuoneelle pitää mennä seuraavan kerran vasta ensi vuoden puolella, joten nyt olen vapaasti häirittävissä täällä, jouluisen suklaansyönnin lomassa:)

**********

Decorative hearts from recycled jeans. "The kitchen is the heart of the home", other texts and details from old jeans decorates these hearts. Many of my family and friends got one of these for a Christmas present:)

Tähdellisiä unia

Tällaisena erittäin sumuisena päivänä ja uneliaana pyhäviikonloppuna sopii käpertyä sykkyrälle lämpimän filtin alle katselemaan tunnelma- ja pihavaloja, jotka eilen viriteltiin. Kyllä nyt kelpaa köllötelläkin, uusien tähtityynyjen päällä.

Olen nimittäin jo pitemmän aikaa himoinnut makuuhuoneeseen sängyn päälle tähtityynyjä. Tähtiähän olisi tarjolla monellakin valmistajalla. Mm. Stockmannin Hullujen päivien kuvastosta bongasin taannoin Gantin tähtityynyjä huimaan alehintaan, 79,90. Siis lähes 80 e yhdestä tyynystä! Tulin siihen tulokseen, että ei käy, koska makuuhuone kaipaa ennen kaikkea tähteä, ei niinkään sitä tyynyn sivusaumssa olevaa Gantin merkkiä.. Joten minä ja ompelukone päätimme ryhtyä Vale-Gant -tehtailijoiksi ja suuntasin Eurokankaan sisustuskangasosastolle etsimään sopivan eläväpintaista harmaata kangasta. Valkoiset tähdet tekeytyivät omissa varastoissa olleesta valkoisesta pellavasta. Ja uskallan väittää, että nämä ovat kyllä kaikessa tähdellisyydessään persoonallisemmat:)

Makuuhuoneen sängynpäätyseinä on vuoden ajan ollut  erilaisten ideoiden ja visioiden temmellyskenttänä, mutta silti käytännössä tyhjä. Nyt siihen löytyi pitkän etsiskelyn jälkeen seinätarra Tarravimman verkkokaupasta, jossa on muuten meneillään syysale. Tarra sopii tuohon oikein mainiosti ja oli varsin simppeli kiinnittää.

Tekstiä on myös makkarin uusissa verhoissa, joista voi lueskella nyt vaikka iltasatuja. Näin kyseiset verhot ensimmäisen kerran viime kesän Hyvinkään asuntomessuilla. Ihastuin, tahtoo tuollaiset! En tietenkään laittanut ylös missä messutalossa ne olivat, mieleen jäi ainoastaan, että ne olivat Lyhtytalosta. Tutkailin heidän voimassaolevaa kuvastoaan ja koitin haarukoida jälleenmyyjien sivuilta, mutta verhot olivat ja pysyivät piilossa. Lopulta laitoin Lyhtytaloon sähköpostia ja kuvailin unelmieni verhot ja tadaa, sieltähän ne löytyivät! Kauppakeskus Kaaressa on Lyhtytalon pop up Shop, josta kävin verhot noutamassa ja tykkään kyllä kovasti.

Jouluisia tunnelmavaloja on ripusteltu eilen ulos ja vähän aiemmin jo sisälle. Nyt kun ollaan jo marraskuussa, niin kai niitä voi kutsua jouluvaloiksi. Aiemmin tuntui, että jonkun keksimä termi "kausivalot" oli varsin käyttökelpoinen, koska kuka nyt syys-lokakuussa haluaisi tunnustaa ripustelevansa jouluvaloja.. Mukavaa tunnelmaa nämä tuovat pimeimpään vuodenaikaan joka tapauksessa, joten ollaan ja nautiskellaan, rentoudutaan ja otetaan sohvalle filtin alle kaveriksi mukillinen kuumaa kahvia!

**********

The weather is really foggy and grey today. A perfect day to sleep late, enjoy of decorating lights and give a tour of our bedroom with wanna be Gant Big Star cushions! Because the authentic and original Big Star cushions are rather expensive, I decided to do my own stars.

Pala Pariisia muutti meille - We have a piece of Paris at home

Versaillesin palatsia tai Eiffel-tornia ei oikein kannata yrittää siirtää Suomeen tai omaan kotiin, sen verran ovat tilaavieviä ja hankalasti siirreltäviä. Ja voisipa Ranskan valtiollakin ola jotain sanomista asiaan:) Pieni pala Pariisia kuitenkin tuli mukanamme kotiin ja vie ajatukset kesäisiin reissutunnelmiin aina, kun syyssateet uhkaavat lamauttaa. Siispä tervetuloa ystävien kahvilaan!

Cafe des amis tarttui mukaan Seinen rannan bukinistikojulta. Kehystämättömänä tosin, joten sen kuskaaminen rullalla oli oikein sujuvaa. Ja nyt se toivottaa ruokapöydän päädyssä ystävät tervetulleiksi illanistujaisiin ja meidät itsemme niin kiireiseen aamupalapöytään kuin viikonlopun viipyileviin hyvin syömisen hetkiinkin.

Television yläpuolelle saatiin hankittua tauluhylly, jossa vaihtuvat taidenäyttelyt ja valokuvakollaasit aina mielialan mukaan. Tällä hetkellä siellä ollaan Pariisissa:)

Eiffel-torni on keittiössämme edustettuna peltilaatikon ja sen sisältämien pipareiden voimin. Ainakin siihen asti, kun rapeat hillosilmäpikkuleivät karkaavat parempiin suihin! Peltiset mitat ovat löytö Helsingin kaupunginmuseon myymälästä.

Pipareita voi kaivella myös tästä purnukasta. Ainakin hetken päästä. Tämä kotiutui ihan tuosta lähi-Prismasta, mutta kylläkin ilman pipareita. Joten jotta kukaan ei tulisi huijatuksi, voi ja munat ovat olleet jo tovin lämpiämässä ja täällä kahvilassa paistetaan pian murokeksejä. Niitä nautitaan alkusyksyn pimenevässä illassa ensimmäisten kynttilöiden valossa.  Lämmintä lauantai-iltaa!

**********

I couldn't bring Eiffel tower or Versailles palace home from Paris, but however something, a little piece of Paris came with us home. Cafe des amis is a painting bought from second hand book shop or a bouquiniste, the word which the French particularly use for those bookstalls along the Seine. The painting will welcome our friends to spent an evening with us and it also delights us during hurry mornings or a weekend with good food.

Today I think it's a weekend with deliciuous bisquits, because I'm going to make them right now. If we don't eat all of those, we can always store the leftovers to a tin with an image of Eiffel tower.

Kirjaston sisustusta - Interior decoration at library room

Viime viikonlopun valmistuneista selvitty, mutta valmistuvat ovat edelleen työn alla. Eli aitaprojekti jatkuu ja tämä viikonloppu kuluikin pitkälti maalauspuuhissa. Aitatarpeet saapuivat nimittäin viikolla ja lauantaiaamun koitteessa ryhdyttiin pykäämään sopivia maalaustelineitä. Jotta vajaan 5 metrin rimat saisivat pohjamaalin lisäksi oikeaa väritystä jo ennen pätkimistä ja aidaksi rakentelua. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi tarvittavaa rimaa oli saatavissa pohjamaalattuna, koska sutia pääsee heiluttelemaan silti aivan riittämiin ennen kuin tarvittava metrimäärä on vaihtanut väriä valkoisesta harmaaksi.

Ulkona vallitsevista maalausurakasta ja aurinkoisesta kelistä huolimatta sisälläkin on tapahtunut jotain. Meillä yksi huone toimii vähän niin kuin kirjastona, koska ainut järkevä huonekalu kiinteiden kaappien lisäksi siellä on iso kirjahylly. Muut tavarat ovatkin sitten enemmän tai vähemmän sekalaista seurakuntaa ja ovatkin valtamerilaivan lailla seilanneet pitkin huonetta, välillä varastonkin kautta koukaten. Liekö tuo risteileminen tai kertyneet matkamuistot innoittaneet tätä sisustajaa, kun huoneen ilmeen punaiseksi langaksi valikoitui matkailu. Ja paremman puutteessa varsinkin nojatuolimatkailu. Koska kirjojen lisäksi huoneessa on nojatuoli.

Jotta matkailuun saataisiin ykkösluokan tuntua, piti nojatuoliin saada pari tyynyä. Pääliset on tehty Eurokankaan palalaarin kankaista. Jalkoja lämmittää torkkupeitto. Jonkun lehden tilaajalahjana saatu beige teddyturkista ja tekokarvaa yhdistävä peitto oli muuten mukava, mutta sitä ei oltu tikattu mitenkään. Niinpä se oli käytössä hiukan hankala, joten ratkaisin ongelman tikkaamalla peiton keskelle ison tähden. Tikkaus maastoutuu varsinkin valkoiselle teddykarvapuolelle aivan täysin ja nyt omat jalat eivät enää sekoa peiton uumeniin, kun kerrokset pysyvät yhdessä keskeltäkin peittoa.

Nojatuolimatkailun ja matkamuistojen keräilyn lisäksi huone toimii ajoittan miehen kotikuntosalina. Salin varustuksiin kuuluvat käsipainot, joiden on toivottu olevan mahdollisimman hyvin esillä. Jotta niitä muistaa käyttää. Kaappiinpiilotusyritykseni torpattiinkin heti alkuunsa, joten painoille piti tehdä kaunis peti, jolla voivat loikoilla. Ties monenko kymmenen kilon painoja kun ei viitsi oikein parkettilattialle kolauttaa.. Painojen petiä varten on paloiteltu yksi jumppa-alusta, liimattu kolme kerrosta päällekkäin ja tehty päälinen samasta kankaasta kun tyynytkin.

Joten sitten ei muuta kuin laukkuja pakkaamaan:) Ihan aurinkolomalle ei sentään olla lähdössä, mutta seuraavaksi on joka tapauksessa tulossa valoisaa asiaa. Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

**********

We have one room without any specific purpose. We call it library, because there is a big bookshelf but hardly any other proper piece of furniture. However, there is also an arm chair and because it's nice to read in an armchair with a couple of pillows, we needed pillows. Travelling is some sort of a theme in decoration of this room and pillow covers are also made to match the theme.

There is also a pair of dumpbells in this room. They are so heavy that I don't want to drop them to parquet floor. So I made own bed for them. The fabric is same that has been used for pillow covers. There is some sort of cellular plastic inside the bed.

Kevättä rinnassa, ja sohvalla - Spring is coming, also to our sofa

Kevätaurinko houkuttelee ihmisestä esiin pienen sisustajan. Ja tässä tapauksessa voisi sanoa myös että bloggaajan, sen verran hiljaista tällä suunnalla on hetken aikaa ollut.

Meillä sisustusinnostuksen kouriin joutui sohva. Nyt ensimmäisenä. Aiemmin täällä olleissa kuvissa on tainnutkin vilahdella väripilkku, punainen sohva, joka meillä on olkkarissa. Vanhat punasävyiset tyynyt tuntuivat uppoavan tuohon liikaa, joten feikki-Linumien oli aika väistyä. Punaraidallisten tyynyjen alkuperä on nimittäin Ikean kangashyllyssä, vaikka ne kovasti yrittävät muistuttaa Linumin ihania (ja kamalan kalliita) raitoja.

Nyt punaiseen joukkoon kaivattiin kuitenkin jotain vähän jämäkämpiä värejä ja joukkoon astui miehinen musta. Tuo sohva on tullut kotiimme miehen mukana ja alunperin siinä oli mustia ja valkoisia tyynyjä. Mutta koska naisen pitää vissiin aina saada sanoa jokunen (viimeinen?) sana sisustukseen, vaihtuivat tyynyt muuton jälkeen raidallisiin ja nyt palattiin takaisin mustaan.

Päälliset on tehty kirpparilta löytyneestä pitkästä suorasta, mukavasti kuluneesta pellavahameesta. Alkuperäiset mustat tyynyt olivat yksiväriset ja tekstuuriltaan hyvin sileät ja tavalliset, ilman päällistenvaihtomahdollisuutta olevat ns. valmiit koristetyynyt. Vaikka tuntui hiukan hoopolta tehtailla mustia päällisiä mustiin tyynyihin, saatiin tällä tempulla elävämpi ja ei ihan niin yksivärisen musta tekstuuri tyynyn pintaan. Kummasti tuli ryhtiä sohvaan näiden mustien komistusten myötä! Ja onhan siellä vielä osa niistä rakkaista raidoistakin mukana.

Sohvan käsinojaan sain vihdoin valmiiksi myös kauan aikomani pussukan kaukosäätimille. Näin ne eivät pyöri milloin missäkin, vaan ovat juuri siellä missä niitä käytetään (sohvalla eikä telkkupöydällä esimerkiksi) eivätkä aina löydy takapuolen alta, kun istahtaa sohvalle. Kaava on soviteltu omasta päästä sohvan käsinojan leveyden, kaukosäätimien määrän ja kankaan riittävyyden asettamien reunaehtojen mukaan. Kaukosäätimien lisäksi pussukassa on lokero päivän lehdelle, tv-ohjelmalehtiselle tai mille ylimääräiselle sälälle milloinkin.

Nyt kelpaa siis heittäytyä viettämään lauantai-iltaa uusien tyynyjen keskelle, napata kaukosäädin omasta lokerostaan ja ottaa kaveriksi mukillinen teetä ja itse leivottuja sämpylöitä:)

**********

We have a red sofa in our living room. It' a nice colour spot, but it didn't look like so good with pillows of almost similar colours. I did new covers of an old womens linen skirt, found from a flea market. The fabric gives a little bit rough face for the pillows and black colour gives a much more posture for the whole sofa.

The old pillows looked like Linum, but they are actually from Ikea, because the original stripes of Linum are a bit expensive..

I also did a bag for remote controls. This is made without any special pattern, just adjusting the amount of fabric, the number of remote controls and the measurements of the armrest of our sofa to each other.

Now it's nice to spend Saturday evening in the middle of new pillows with a cup of tea and freshly baked rolls:)

Laatikoston valkaisu - The drawer became white

Täällä vallitsee jonkin sortin sisustusahdistus. Viikon päästä on tulossa kavereita kylään, ja sitä ennen pitäisi mukamas ehtiä ompelemaan uusi pöytäliina, päivittämään koristetyynyjen päälliset makkarissa ja kirjastossa, tekemään kaukosäätimille oma pussukka sohvan käsinojaan ja siivoamaan jokainen mahdollinen nurkka. Muutamia listalta mainitakseni. Lisäksi toivotaan parasta ja pelätään pahinta sen suhteen, että ehtiikö uusi telkkupöytä tulla ennen viikonloppua. Ihan kuin sitä nyt kukaan edes huomaisi, minkävärisiä tyynyjä sängyllä on tai ovatko kaiuttimet television vieressä pöydällä vai lattialla..

Yksi projekteista oli vanha laatikosto. Laatikoiden etupaneelit olivat kirsikanväriset, runko musta. Tuo kätkee sisälleen aikamoisen määrän tavaraa ja kuntokin oli ihan hyvä. Mutta väri ei. Tai lähinnä tuo kirsikka aiheutti näppylöitä, musta toimi kyllä hyvin. Kalustelevystä koottua huonekalua on turha lähteä ihmeemmin hiomaan ja maalaamaan eikä tuosta haluttu sen käytännöllisyyden takia luopuakaan, joten jotain muuta päivitystä sille oli keksittävä.

Ratkaisuksi keksittiin d-c-fix. Valkoinen mattapintainen kontaktimuovi. Laatikoiden etupaneelit irrotettiin, samaten vetimet. Mies taiteili kontaktimuovin paikoilleen ja nyt laatikosto on valkaistuneena kuin uusi. Miten värillä voi ollakin niin suuri vaikutus! Yleensä en ihmeemmin välitä kaksivärisistä huonekaluista (joku trauma opiskeluaikojen valko-ruskeasta telkkupöydästä ehkä..), mutta tämä lumosi minut täysin. Värimuutoksen lisäksi laatikosto tuntuu vaihtuneen malliltaankin ryhdikkäämmäksi ja linjakkaammaksi, suorastaan häikäisevä muutos entiseen!

Valkoisuus sopiikin tähän päivään hyvin. Ulkona pyryttää lunta niin että pihalla oleva auto on pian kuorruttunut yhtä tiiviisti valkoiseen kuin tämä laatikosto. Sävy sävyyn siis täällä mennään viikonloppua:)

**********

We had an old drawer with the colours black and cherry. The drawer was functionally ok but colours, especially that cherry, were not so good. The drawer is made of such kind of materials that painting was not possible, but the solution was d-c-fix. We coated the front panel of every separate drawer with matte white d-c-fix and the result was totally different than the original one. A much more better:)

Koivun tuoksua saunaan - Sauna Bench Towels

Lauantaina 26.1. klo 21.04:
Viikko on hurahtanut ohi todella vauhdilla. Kovasti paljon ei ehdi asioita ympärillä huomaamaan, jos on myöhään töissä tai töiden jälkeen kiitää harrastuksiin niin että kotona ollaan kymmenen maissa. Iltapalan jälkeen sitä saa suunnata suoraan vällyjen väliin ja höyhensaarille, jotta seuraavana aamuna olisi valmis aloittamaan koko rumban alusta. Viikon kruunasi kahden päivän messuosallistuminen, joten nyt on totisesti aika nostaa jalat pystyyn ja pötkähtää saunan lauteille toipumaan. Ihana sauna, tämmöisissä tilanteissa sen olemassaolo nousee kyllä arvoon arvaamattomaan.

Saunassa onkin valinnanvaraa minkä päälle istahtaa, sillä menneenä jouluna täällä oli havaittavissa vilkasta laudeliinatrafiikkia. Pukinkontista paljastui kahdetkin laudeliinat omaan saunaamme ja vastaavasti meiltä lähti kuvan mukainen istuinalusta lahjaksi miehen vanhempien uuteen saunaan. Toteutukseen sain idean täältä. Ja tyynythän ovat omia tekeleitäni  täältä.

Ulkona viuhuu tuuli ja lennättää lunta pitkin pihaa. Saunan lämpö houkuttelee rentoutumaan ja istuskelemaan toisille niistä joululahjaliinoista. Rentouttavaa viikonloppua!

Sunnuntaina 27.1. klo 9.12:
Sauna olikin kaiken messutouhuamisen jälkeen niin rentouttava, että nukahdin ennen kuin ehdin lähettää tämän! Nyt on kuitenkin hyvät unet takana, joten ei muuta kuin kukkienkastelupuuhiin, silityspuuhiin, yläkerran siivouspuuhiin, uimakassin ompelupuuhiin ja olikohan vielä jotain listalla.. Ja mun kun ei pitänyt tänään tehdä yhtään mitään:) Rentouttavaa pyhää joka tapauksessa!

**********

The past week has been really busy. Long days at work, hobbies on the evenings and often home not until 10 p.m. on the late evening. After this kind of hurry it's so great to have the sauna home and have a little relaxing warm. This sauna bench towel I made for Christmas gift, and we also got two kind of bench towels for Christmas for ourselves. The idea for the picture, the birch whisk used in sauna, I got here.

I was supposed to write and publish this text already yesterday, but the sauna was so relaxing that I fell a sleep almost while writing.. Have a happy and relaxing weekend!

Piirongin uusi elämä - A new life for an old chest of drawers

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Tällä tavalla varustautuneena aloitetaan perinteisesti onnellinen avioliitto, mutta uskoakseni sama kaava toimii myös onnellisen asumisen reseptinä uudessa kodissa. Jos kaikki on uutta, tulee tunne kuin asuisi huonekalukaupassa. Vanhat kalusteet, joilla on tarina, tuovat kotiin syvyyttä ja sopivaa rosoisuutta, jota kodikkuudeksikin kutsutaan.

Aloitetaan siitä vanhasta ja tarinasta. Toki edellisistä asunnoista on kulkeutunut erinäisiä kalustekerrostumia mukana, mutta tämä piironki on oikeasti vanha. Muistan piirongin arvokkaana huonekaluna isän äidin ison olohuoneen peräseinältä jo ihan lapsesta. Piirongin päällä olevien valokuvien kautta lapsi tutustui mm. oman isänsä lapsuudenkuviin, rippieleganssiin, hääkuvaan sekä suvun pyöreitä vuosia täyttäneisiin, jo edesmenneisiin vanhempiin jäseniin. Sinne päätyivät myös omat rippi- ja ylioppilaskuvat. Seinällä piirongin yläpuolella oli pyöreä peili, josta näki menneiden sukupolvien lisäksi nykyisyyden.

Laatikoissa olivan isoäidin korut, joita joskus päästiin siskon kanssa ihastelemaan ja hypistelemään. Kaapeista kaivettiin esiin kahviserviisi jos toinenkin, kun talossa vietettiin suurempia juhlia tai syötiin joulun riisipuuroa paremmilta lautasilta. Kaapit olivat lukossa, eikä sinne saanut omin lupinensa mennä. Avaimia säilytettiin piirongin päällä olevassa lasikulhossa.

Avaimet ovat pysyneet hämmästyttävän hyvin tallessa. Kuulemma siksi, että kaapeissa säilytettiin myös tärkeitä papereita ja käteistä rahaa, jos sellaista joskus sattui olemaan. Piironkiin kuuluukin vanha, suuri ja hyvin kulunut kukkaro, jossa pysyivät rahat varmassa tallessa lukkojen takana.

Mummo muutti aikanaan vanhainkotiin, mutta piironki jäi. Talo jäi tyhjilleen eikä kaapeista enää tarvittu astioita eikä laatikoista koruja. Piironki vietti yksinäistä elämää tyhjässä talossa kymmenisen vuotta, ennen kuin se siirrettiin remontin tieltä. Kaapit avattiin, astiat ja korut siirrettiin toisiin laatikoihin ja piironki kannettiin lämpimään varastoon odottamaan kunnostusta. Taisi olla piirongille ensimmäinen matka kymmeniin vuosiin, sillä isoäidin talo on rakennettu 1930-luvun puolivälissä.

Vuodet olivat kohdelleet piironkia kuitenkin lempesti. Lakkapinnan pientä halkeilua lukuunottamatta se ei ollut saanut isompia kolhuja kylkiinsä ja niinpä se sai uuden elämän antiikkihuonekaluvahan ja uusien vetimien siivittämänä. Vaha tasoitti pahimmat jäljet, mutta jätti pinnan sopivasti elämää nähneen näköiseksi , kuten tälle piirongille hyvin sopii.  Rakennusapteekissa kävin tutustumassa vanhoihin vedinmalleihin, mutta nuukuus iski siinä vaiheessa, kun niistä olisi pitänyt pulittaa lähes 10e/kpl... Onneksi hyvin samanlaiset vetimet löytyivät ahkeran etsinnän jälkeen huomattavati edullisemmin toisaalta.

Piirongin erikoisuutena onkin vetimien sijainti keskellä ovia. Alkuperäiset - tai ainakin ne jotka itse muistan piirongissa "aina" olleen - olivat pyöreät mustat lakatut puunupit. Avaimenreiän ympärillä oli yksinkertainen tumma bakeliittihela. Uudet vetimet ovat tyyliltään erilaiset, mutta tuovat piirongille mielestäni huomattavati enemmän ilmettä ja vaihtelua tummaan lakkapintaan. Piironki oli alunperin tullut taloon 1900-luvun alussa isän isoäidin mukana tämän astuessa uuteen elämänvaiheeseen aviovaimona. Hän oli syntynyt 100 vuotta ennen minua. Piirongin tekijästä ei ole tietoa, mutta todennäköisimmin kyseessä on joku paikallinen puuseppä.

Nyt piironki on kunnostettuna muuttanut makuuhuoneeseen. Yläpuolelta puuttuu vielä peili ja päältä rakkaiden ihmisten valokuvat, mutta onhan niitä aikaa kerätä. Yksi elämänvaihe on vasta alussa. Laatikoissa säilytetään edelleen koruja ja tärkeitä papereita. Ja rahaa, jos sellaista joskus sattuu olemaan.

**********

Cozy home decoration begins with something new, something old, something borrowed and something blue. That's the traditional recipe for a bride choosing her wedding dress. I think it's for good help also in home decoration of a new house. If you'll have only new furnitures, it feels like you'd live in a commercial furniture hall. Old pieces of furniture bring certain atmosphere and roughness which you also call coziness.

This old chest of drawers belonged originally to my grand-grand mother, who was born 100 years before me. She brought it with her when she married. Ever since it has been stored important papers, jewelry, better vessels and money (if there happened to be some money at home) in it's drawers.

Now the chest of drawer is renovated with antique furniture wax and new handles. Chest of drawer has moved to our bedroom. In the drawers, there is important papers, jewelry and money, itfit happens to be some.

Huurretta ikkunassa - White frost on the window

Uuden kodin vessassa on ikkuna, mutta ei kaihtimia tai verhoja. Verhotangon tai kaihdinten hommaaminen mini-ikkunaan tuntuu sekä ajan että rahan haaskaukselta, mutta ei veskissä tee mieli ihan näyteikkunassakaan olla. Kotikonstivarastoa kaiveltuani päädyin lumiseen tähti-ikkunaan.

Lunta, pakkasia ja joulua odotellessa muistui nimittäin mieleen helppo ja edullinen tapa, jolla lapsuudenkodissa eräänä jouluna koristeltiin eteisen ikkunat, kun niihin ei ehditty tehdä verhoja. Muistaakseni "lumikiteet" tehtiin vehnäjauhojen ja piimän seoksella ja tuputeltiin ikkunaan leivinpaperisabluunoiden ja superlonitöpöttimen avulla.

En ihan kaivanut vanhaa konstia sellaisenaan naftaliinista, koska pikaisen googlailun jälkeen päädyin siihen, ettei tuohon hommaan mitään vehnäjauhoja tarvita. Eikä tässä tapauksessa edes piimää, koska sitä ei sattunut jääkaapissa olemaan. Niinpä tämä tähtitaivas on tehty maustamattoman jogurtin suosiollisella avustuksella ja nyt ovat vastapäisten työmaakoppien aamunäkymät huomattavasti säädyllisemmät:) Mikä parasta, tuo lähtee ihan vesipesemällä pois, eli kun tähtiä on katteltu tarpeeksi, voi ikkunaan taiteilla jotain muuta. Jogurttia kun aina löytyy jääkaapista.

Lisää hyviä ja kivoja iseoita on varmaan tiedossa tulevan viikonlopun Kädentaitomessuilla Tampereella. Onko joku menossa? Täältä olisi yksi innokas messuilija lähdössä perjantaiaamuna liikenteeseen, joten jos pk-seudulta on muita tulijoita niin mielelläni hyppäisin jonkun kyytiin tai nappaisin jonkun itse kyytiin.

**********

I'm waiting for snow and Christmas time. While waiting I did home made white frost to the small window on WC. There is no curtains or shades on this window and it would be rather nice to know, that no one is watching in. These stars and white frost is made with baking paper and natural yoghurt:)

During the next weekend I'm going to see Fair for Finnish handicrafts on Tampere.