perjantai 15. kesäkuuta 2012

Virkattu poliisiauto - Crocheted police car


Kenelle voi tulla mieleenkin alkaa virkkaamaan täysikokoista, kaikkia pienimpiäkin yksityiskohtia myöten yksi yhteen toteutettua poliisiautoa? Ei ainakaan minulle, mutta tamperelaiselle kuvataiteilijalle Kaija Papulle kylläkin. Taas siis yksi todiste siitä, että tamperelaiset ovat positiivisesti hullua porukkaa:)


Kummallisuus nimeltä virkattu poliisiauto on nähtävillä Kiasman aulassa, osana nykytaiteen ja designin yhdistävää Camouflage-näyttelyä. Tämän päivän Metro-lehdessä poliisiauton sijaintia museossa kommentoitiin tähän tyyliin: auto on aulassa, jotta köyhät ja anarkistitkin pääsevät sitä ihailemaan. Kumpaankohan minä mahdoin kuulua, anarkistiksi en ainakaan tunnustaudu:D Tosin onhan tuo auto melkein kuin vähän isommanpuoleinen neulegraffiti, jätetty keskelle julkista paikkaa Helsingin keskustassa.


Auto oli yhdellä sanalla sanottuna hätkähdyttävä. Tämän tekemisessä oli selvästi oltu sillä mielellä liikeellä, että ken leikkiin ryhtyy, se virkatkoon satoja tunteja ja niin että lopputulos menisi hiukan kauempaa katsottuna ihan täydestä oikeasta piipaa-autosta. Katselin lamppuja, kurkistelin laseja, ihmettelin rekisterikilven ruuveja ja taivastelin, miten jonkun kärsivällisyys riittää kaikkeen tuohon. Autossa todella riitti yksityiskohtia, katolla olevaan sireeniin liimattua (=lue: virkattua) puhdistusohjetarraa myöten! Auton synnytystuskista ja iloisesta perhetapahtumasta kerrotaan lisää täällä.


Auton ikkunat, peilit ja valot sekä renkaiden ulkopinnat oli neulottu, muut pinnat virkattu. Lamput oli neulottu yksityiskohtaisen ruutupiirustuksen mukaan ja ulkonäkö oli todella aito, oikeaa lasipintaa muistuttava.


Skodan merkki oli ainut, joka oli toteutettu muulla tavalla kuin virkkaamalla tai neulomalla. Se oli kirjottu käsin tätä tarkoitusta varten, ja näin se kävi. Koko komeus nieli reippaat 20 kg lankaa ja auton tekemiseen hurahti kolme vuotta. Ei siis ihan pikainen projekti, jos päättäisi ruveta kilpailevaksi autotehtailijaksi.


Näyttely aukesi tänään ja poliisiautoa voi käydä ihastelemassa aina 7.10.2012 saakka. Mahtaakohan Kaija Papulla lokakuun alun jälkeen olla oma poliisiauto tallissa vai mihin tämä hurauttaa näyttelyn päätyttyä? Autoa  ei kuitenkaan voi harmittavaa kyllä käydä koskettelemassa. Jos jonnekin avoimeen ja helposti lähetyttävään aulaan jätetään iso pehmeänoloinen poliisiauto, vaikkakin innokkaimpien hätistelemiseksi tarkoitettujen nauhojen sisäpuolelle, niin väkisinhän sitä alkaa miettiä, että miltä moiseen autoon tuntuisi upottaa sormensa. Tämän mieliteon taltuttamiseksi auton lähellä oli noin 20x20 cm kokoinen virkkaamalla päällystetty superlonkuutio hipelöintiä varten. Nerokasta:) Ja eihän niihin ihan oikeisiinkaan poliisiautoihin kai oikein saisi koskea..


Joten jos vähänkään käytte Kiasmassa päinkään, kannattaa ehdottomasti lähestyä tätä poliisiautoa. Tästä poliisiautosta kun ei jaeta sakkolappuja eikä puhallutuksia, vaan roppakaupalla hyvää mieltä.

                                                ************************************

How on earth someone get's the idea of crocheted police car? Artist Kaija Papu has figured out this kind of idea about three years ago and today I saw crocheted, natural-sized soft police car at Kiasma, museum of contemporary art. Police car is a part of exhibition The Camouflage and will be seen at Kiasma untill 7.10.2012.

Police car was so baffling real, including lights, registration plate and all the other details. The whole car was covered by crocheting and sewing, wood and foam rubber frame inside. Here you'll see how the logos of the car were embroided. Amazing! It took over 20 kg yarn to cover the whole surface.

Of course it would have been nice to touch the car. Unfortunately it was not allowed, but there was a genious solution for that: about 20x20 cm cube made from foam rubber and covered with crocheted surface as car. And there was text next to the cube:This is what the police car feels like. I just wonder if Kaija Papu has own police car in the carage after 7.10.2012 when the exhibition is closed?

18 kommenttia:

  1. Oonki nähny kuvia tästä jo aiemmin ja jo silloinkin päivittelin aikaansaannosta. Huh huh! Mutta hieno on! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin huhhuh! Tuo ansaitsee kyllä syvän kumarruksen, on erittäinkin upea ilmestys.

      Poista
  2. Minä heti mietin, että paljonkohan lankaa tähän on uponnut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain 20-25 kg kuulemma tuohon upposi. On siinä kerä poikineen!

      Poista
  3. Kiitos tästä jutusta, tämä pitää kyllä nähdä ihan livenäkin. Nostan kaikille sellaisille hattua, jotka jaksavat tehdä tällaisena "instant-aikakautena" jotain näin pitkäjänteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottmasti kannattaa käydä kurkkaamassa. Yllätyin erittäin positiivisesti kun näin tuon, en jotenkin osannut odottaa ihan noin pikkutarkkaa paneutumista. Ihailtavaa todella.

      Poista
  4. Minäkin kiitän ja kumarran noista kuvista. Itse en tule tuolla käymään , mutta oli mahtavaa nähdä nämä kuvat.

    Ei taitaisi minulta tuollaista tulla tilan puutteen vuoksi.... ja mieheni mielestä meillä on jo niitä "kavereitakin" tarpeeksi :((
    Mutta kyllä minä luulen että Roopekin saa tyttöystävän :D

    Oikein mukavaa viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan yksi kodin henki mahtuu joukkoon. Eiväthän ne haltiat koskaan yksin toimi:) Tämän kanssa kyllä on saattanut olla hiukan varastointiongelmia..

      Poista
  5. Minä menen kyllä tuota katsomaan, koska olen menossa Helsinkiin parin viikon päästä. Mahtavan hieno kertomus, kiitos siitä. Erityisesti lamput tekivät vaikutuksen minuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auto on ainakin hyvin helpossa paikassa ja sillä tavalla tehty mahdollisimman saavutettavaksi: keskellä Helsingin keskustaa ja saman tien nenän edessä kun astuu museon ovista sisään. Lamppuja minäkin tuijotin hetken jos toisenkin, miten aidoilta ne näyttivätkään.

      Poista
  6. Tervehdys pitkästä aikaa. Juu, mä olen seurannut tämän auton valmistusvaiheitä taiteilijan blogista. Ei riittäisi mulla vaan energiaa tälläiseen projektiin ikinä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä blogia minäkin lueskelin. Auton syntyyn mahtuu monenlaisia vaiheita.

      Poista
  7. Siis kävitkö vaan tota autoa kattomassa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ihan sitä varten menin Kiasmaan, kun se on ihan työmatkan varrella.

      Poista
  8. Onpas kyllä hauska projekti :D Ja yllättävän yksityiskohtainen, tuossa on tosiaan saanut pari ikuisuutta väkertää, että tuon valmiiksi saa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multa olisi kyllä usko loppunut jo moneen kertaan! Siksi onnkin niin ihailtavaa katsoa, kun jollakin on noin pitkä pinna - ja vahva virkkausranne.

      Poista
  9. Huh, kuinka työläitä projekteja jotkut jaksavat tehdä. Taidokas työ kertakaikkiaan. En kyllä innostu itse vastaavasta hommasta. Minun töissäni on aikaraja muutama viikko tai sitten ne hautautuvat kaappien uumeniin kymmeniksi vuosiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, ei voi muuta kuin hattua nostaa ja korkealle! Tosin näin isot projekti ei taida mahtua edes kaappiin, tarvitaan autotalli, että tämä voi hautautua.. Nimimerkillä täältäkin löytyy niitä vähän pienempi hautautuneita:)

      Poista