tiistai 15. marraskuuta 2011

Sytykeruusut


Kauniita kananmunankennoista tehtyjä sytykeruusuja on näkynyt yhdessä ja toisessa blogissa. Idea on aivan mainio, kuka sen ikinä onkaan alunperin keksinyt. Niinpä minäkin, tarpeeksi ensin katseltuani - ja kananmunakennoja keräiltyäni - päätin ryhtyä kokeilemaan, kuinka paljon tässä hommassa sulaa talia päätyy muuallekin kuin ruusuihin.

Materiaalina minulla oli harmaita, vihreitä ja sinisiä pahvikennoja. Lisäksi tarvitaan talia kynttilöistä ja näppärät sormet, kattila joka ei ole ihan se talouden paras mahdollinen ja jonkinlaiset kuumaa talia ja vetta sietävät pihdit. Erinomaisen ohjeen löysin täältä.


 Ruusujen teko sujui pääasiassa juuri niin ruusuisesti kuin näiden suhteen kai yleensä on ollut tapana käydä. Muutama yllätyskin matkalle kuitenkin mahtui. Ensimmäiseen törmäsin kananmunakennojen kohdalla. Harmaissa kennoissa oli selkeät kupit, joihin ruusut oli helppo koota. Sinisistä ja vihreistä kennoista tulikin sitten vähän irtopainoksia, joista muutamien sisuskalut kävivät oikein kunnolla uimassa steariinissa., kun ruusu päätti hajota kesken kastetilaisuuden. Enpä ole koskaan aikaisemmin tullut kiinnittäneeksi huomiota siihen, että kennot on muotoiltu eri tavalla.

Seuraava haaste oli tali. Ohjeen mukaan vesihaudepurkkiin laitetaan ensin vettä pohjalle ja tali sulaa veden pinnalle. Joo, helppoahan se olisi nähdä sulaneen talin määrä ja tietää koska kynttilöitä on syytä sulattaa lisää, jos tali olisi ollut jonkun väristä! Aoitin valkoisilla kynttilöillä ja talihan ei sulana ollutkaa valkoista vaan ihan väritöntä, joten aikalailla arpapeliksi meni talin määrän arviointi. Seuraavat kynttilät olivat punaisia, mutta eivät läpivärjättyjä, joten ihan tulipunaisia ruusuja en saanut aikaiseksi. Kastoin kaikki ruusut kahteen kertaan ja ripottelin päälle vähän hilettä.


Kolmas ihanuus tässä hommassa oli kattila. Sulatin kynttikät kattilassa vesihauteessa olevassa lasipurkissa, tarkoituksena välttyä isolta ja hankalalta tiskiltä. Totuus kuitenkin on, että talitusoperaation jälkeen talia oli roiskunut kiehuessa sekä kattilan reunojen sisäpuolelle tasaiseksi nauhaksi että valunut pitkin hellaa (sanomalehtisuojuksista huolimatta) ruusuja edestakaisin kattilassa olevaan purkkiin ja sieltä pois nostellessa. Niinpä kun ruusut olivat valmiina aivan mainioita ja niin nättejä että mahtaako niitä raaskia polttaa ensinkään, niin kattila ei totisesti ollut sitä.


 Summa summarum, ruusut onnistuivat hyvin ja näyttävät nätiltä ja kattilakin lähti puhtaaksi, joten näiden parissa kului lauantai-iltapäivä oikein rattoisasti. Ja kyllä näitä voi tehdä toistekin, kananmunankennojen keräys jatkuu:) Itsellä ei harmittavaa kyllä kerrostalossa ole mitään tulisijan tynkää, joten tässä näitä on paketillinen jos toinenkin valmiina lähteään uuteen kotiin viikonlopun myyjäisissä.

15 kommenttia:

  1. Voi miten ihana ruusumeri. Ja noilla saa hyvin puut syttymään.

    Kuule, en minäkään sitä boleroa tehnyt kuin yhden päivän !
    Hyvin ehdit vielä omasi ensiviikoksi tehdä :D

    VastaaPoista
  2. Ihanat ruusut!! kiitos ohjeesta...olen itsekin nähnyt noita ja miettinyt, miten olisi kätevintä tehdä... Olen vasta siinä vaiheessa, että keittiön alakaapissa on muutamia tyhjiä kennoja :)

    VastaaPoista
  3. Hienoja ruusuja! Minullakin kanamunakennot ja kynttilät odottavat tekijäänsä. Ja pian alkaa laittaa kiireeksikin, jos meinaan saada ne varmasti kuivaksi ennen paketointia. Jottei paketista löydy kivoja homehapsuyllätyksiä, kun pitäis paketti antaa.;D

    VastaaPoista
  4. Hienoja ruusuja! Olen kans tehny ruusuja lahjoiksi ja niissä on kyllä semmoinen pieni vika, että ihmiset ei raatsi niitä polttaa. Näkyi apellakin olevan viime joulun ruusut vieä takan päällä =)
    Itse oioin tekemisessä sen verran, että sulatin steariinin kerroskattilassa, alakattilaan kiehuvaa vettä ja yläkattilaan vain steariinia. Ihan hyvin lähti kattila puhtaaksi eikä tarvinnu pahveja kastella.

    VastaaPoista
  5. tosi hienoja ruusuja olet saanut aikaiseksi :) itse tein tuon steariinin sulatuksen sen takia vesihauteessa, kun minulla ei ollut askartelukattilaa eikä myöskään pesukonetta, jolla saisin kunnolla tiskattua ne steariininjämät pois kattilasta. muutenhan sen pystyy tehdä ihan siis ilman lasipurkkia, ei ehkä tule sitten niin paljoa sotkua kun voi isommassa alueessa dippailla ja valuttaa ylimääräiset steariinit.

    VastaaPoista
  6. Itse olen myös monessa blogissa sytykeruusuihin törmännyt ja ajattelin että olisin niitä joululahjaksi tehnyt, mutta koska en ole suuri kynttilä-ihminen, niin kynttilä jämiä ei kovinkaan kerry :)

    VastaaPoista
  7. Anneli: Enpä ole vielä päässyt testaamaan noiden sytytysominaisuuksia kun ei ole omaa tulipesää. Pitää vaan uskoa siihen, mitä muut sanoo:)

    Ellis: Noita on kyllä näppärä tehdä kun on vähän enemmän kennoja varastossa. Sama siivo kuitenkin tulee vaikka tekisi vaan muutaman.

    Neferi: Kiitos kiitos:)

    Lila: Niinhän ne ovat, raaskiikohan noita käyttääkään.

    Sari: Hyvä kun sanoit, Toivottavasti en oo paketoinu omiani liian innokkaasti, vaikka tuommosia löyhiä paketteja ovatkin.

    Kokox: Tuota minäkin vähän pelkään, että raaskiiko noita käyttää:) Kerroskattila kuulostaakin aivan mahtavalta idealta steariinihommiin.

    Anna: Juurikin samoista syistä minä päädyin tuohon vesihaudehommaan. Kun jotenkin ei ilkeä ihan puurokattilaan steariinia laittaa suoraan, vaikka se puhtaaksi lähteekin.

    Yona: Minulla meni näihin sekä jämiä että ihan kokonaisia kynttilöitä, kun ei myös jämiä ollut vielä niin paljon kertynyt.

    VastaaPoista
  8. Pitkästä aikaa kerkeen koneella istuu.Ja mitä olikaan vastassa kun avasin blogisi?Ihanaakin ihanampia ruusuja kera glitterin.Siis todella kauniita!Ja ootpa sinä muutenkin ahkeroinut..Ei voi sanoa ku et wau..Jotkut ne vaan osaa ja jaksaa. :)

    VastaaPoista
  9. Kauniita sytykeruusuja. Eihän noita raaski polttaa. Mitähän eräilijät meinaisi nuotiolla, kun äiskä pakkais reppuun sytyspalojen asemesta ruusuja...

    VastaaPoista
  10. Sny: Kiitos:) Viikonlopun käsityömyyntitapahtuma on aiheuttanut aikamoista vipinää täällä, nyt kun ensimmäistä kertaa olen mukana sellaisessa.

    Tuulikki: Kylläpä hymyilytti, kun rupesin miettimään noita erätulia kera sytykeruusujen:)

    VastaaPoista
  11. Kiitokset kokemusten jakamisesta näiden tekemisessä - niistä oli hurjasti hyötyä oman sessioni aikana! :)

    Jos kiinnostaa käydä kurkkaamassa, niin omat tuotokseni löytyvät täältä: http://tuijanjutut.wordpress.com/2011/11/26/sytykeruusuja/

    Mukavaa Joulun odotusta!

    VastaaPoista
  12. Thuja: Mukavaa, että näistä kokemuksista oli apua. Tosi kauniita ruusuja oli itselläsikin:)

    VastaaPoista
  13. Olen tehnyt sytykeruusuja näkemättä näitä hienoja kuvia ja ohjeita, ihan kotikäyttöön. Kokosin ruusukkeet samalla tavalla, mutta sulatin kynttilänpätkät vesihauteesssa lasipurkissa ja kaadoin sulaa steariinia ruusujen päälle. Sitä ei edes tarvita niin kovin paljon, ja ruusuke toimii sytykkeenä loistavasti. Kunhan pohjalla on sen verran, että sisukset pysyy kiinni ja terälehdille muutama pisara.

    VastaaPoista