Omistan moninaisia laukkuja ja kasseja. Niitä tarttuu mukaan usein matkoilta ja niitä tuottaa myös oma ompelukone. Katselen laukkuja kaupoissa usein "sillä silmällä", että mitenköhän tuollaisen saisi itse tehtyä tai miten tuota ja tuota mallia voisi soveltaa johonkin kaapista löytyvään kankaaseen tai muuhun materiaaliin.
Tässä kaksi pientä laukkua, jotka ovat kuin koruja. Kumpikaan ei löydy omasta kaapistani, vaan ne on tehty ystäville juhlapukujen täydennykseksi.
Tämän säihkyvän laukun materiaalina on juhlatopista ylijäänyt kuparinruskea silkki, korukaupan alennusmyynnistä sopivasti vastaan tulleet juuri kankaan väriset muovirannerenkaat ja kantakangaskauppani valikoimista poimittu paljettiperhonen. Toiveena oli saada asuun sopiva laukku, joka olisi pieni ja siro, mutta kuitenkin sen verran suuri, että sinne mahtusivat nykynaisellisuden tärkeimmät tunnukset kännykkä, huulipuna ja puuteri.
Laukun muoto ja kaavat syntyivät pähkäilyn ja kokeilun tuloksena. Laukku muodostuu kahdesta lähes puolipyöreästä sivukappaleesta, jotka ovat yläreunastaan hiukan kaarevia. Kankaat ovat yllättävän isoja valmiin laukun kokoon verrattuna, sanomalehdestä tein useamman harjoituskappaleen ennen kuin sopiva koko löytyi. Laukun yläosan rypytys vie yllättävän paljon kangasta ja siten pienentää laukun tilavuutta.
Tämän paljetein koristellun laukun kaavat ovat Suuresta Käsityölehdestä 11-12/2006. Keskiosaan on vanukirjontatekniikalla ommeltu omistajan nimikirjaimista tyylitelty koriste ja reunoja kiertää paljettikoristelu. Vuoritetun laukun pääli- ja vuorikankaan välissä on kevyt vanu, joka pitää laukun ryhdikkäänä ja houkuttelevan pulleana tyhjänäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti