Puuhelmipulaan löytyi myös monenvärisiä lääkkeitä. Ja solmin samantien ensimmäisen avainnauhani (ja puuhelmikorun ylipäätään) ikinä. Kyllä tällä kelpaa nyt maanantaina mennä töihin! Koska noin joka toinen ovi työmaalla on lukossa, on avaimia kätevintä roikottaa kaulassa (kaikissa vaatteissa ei ole taskuja), jotta ne ovat helposti saatavilla. Erillisen pitkän kaulakorun pitäminen avainnauhan kanssa yhtäaikaa ei tee muuta kuin sotkee molemmat, joten tämä ratkaisee ongelman. Tosin, sittenhän näitä pitää olla eri väreissä, jotta jokaisen vaatteen kaveriksi löytyy sopiva:)
Messuilta tarttui mukaan myös muffinssikangasta kummitytön joululahjaan (ainakin kankaiden ostamisen kanssa olen siis kerrankin suhteellisen hyvissä ajoin liikkeellä) ja ihana japanilainen ompeluaiheinen kangas, joka jossain muodossa päätynee ompeluhuoneen verhoksi.
Huopakukan taakse kätkeytyy hakaneula, joten tämä on ensisijassa ostettu piristämään mustaa talvitakkia. Liisa Jokinen kirjoittaa tämän päivän Hesarin Nyt-liitteen kolumnissa mustien talvitakkien kirouksesta. Siitä, miten valon vähenemisen määrä on suoraan verrannollinen mustan värin lisääntymiseen katukuvassa. No, tämän avulla en ainakaan ihan kokonaan katoa marraskuun mustaharmaaseen maisemaan.
Toissijaisesti tämä on ostettu uteliaalle malliksi, että miten tämmönen oikein on tehty ja voisiko tästä kehitellä jonkun oman sovelluksen huovutusvillavarastojen päänmenoksi.
Messuilla vierähti aikaa useampi tunti, niin että aurinkokin ehti laskea. Lopulta sekä jalat että mahan nälkätasapaino olivat sitä mieltä, että on aika lähteä kotiin. Ostoskoriin jäi siis edellä mainittujen lisäksi paljon hyvää mieltä ja rentouttava päivä. Olisi kiva kuulla muidenkin kuulumisia, mitä tämän vuoden messuista tykkäsitte?
**********
I've spent almost the whole day at Tampere, Fair for Finnish Handicrafts. I bought some wood pearls for key chain necklesses. And I already did one for myself:) I also found some nice fabrics - muffins for the Christmas present to my god daughter and sewing symbols for curtains to my handicraft room. The petrol blue flower is for the black winter coat.
Ei sitten törmätty :)
VastaaPoistaMinä ajattelin tänään laittaa messu kuulumisia blogiini, kunhan tästä ensin kunnolla herään :)
Kivoja ostoksia sinulla ja tuo tekemäsi avainkaulanauha on ihan miellettömän mahtava!
No ei törmätty, tuntui olevan melkoisen paljon väkeä liikkeellä. Tosin niinhän tuolla taitaa aina olla.. Avainnauhasta itsekin tykkään, siitä tuli oikein kiva väriläiskä marraskuun harmautta vastaan. Tuun heti kurkkimaan sun kuulumiset, kun ne blogiin ilmestyvät.
PoistaAvainkaulanauhasta tykkään minäkin, kivat värit. Messut taisivat olla mielenkiintoiset kuvauksesta päätellen:)
VastaaPoistaMessuosastoilla ei valitettavasti saanut kuvata, mutta omien ostosten kuvaaminenhan on aina hauskaa:)
PoistaOlisi kyllä ollut kiva käydä tuolla. Kivoja ostoksia olet siellä tehnyt.
VastaaPoistaMinäkin kävin kaksi vuotta sitten viimeksi ja tuolta saa kyllä mahtavan annoksen käsityöenergiaa kerralla. Ja jotain pientä tarttuu aina matkaankin. Aika maltillisesti kyllä tällä kertaa.
PoistaIhan samaa ajattelin, että oli aivan mahtavaa tavata livenä! Kyllähän sitä aina kirjoituksista ja kirjoitettujen rivien välistä välittyy jonkinlainen kuva ihmisestä blogin takana ja kyllä oli minustakin mahtavaa huomata, että sama positiivinen ja lämmin tunne, mikä täällä blogissasi vallitsee, välittyi myös sinusta ihan samantien :))
VastaaPoistaMessut sujuivat tosi hyvin, taas yksi hieno kokemus ja paljon hauskoja tapahtumia sulateltavana...
Hienoja löytöjä olet tehnyt!
Kiitos, samat on tuntemukset tälläkin puolella ruutua:)
PoistaAvainnauha on kiva! Jos viitsisi, voisi itsekin askarrella tuollaisen. Ehkä joskus joulun jälkeen, kun kaikki lahjat on tehty :)
VastaaPoistaMäkin kävin messuilla, tässä muutamia kuvia ostoksista: http://kattenhipialla.blogspot.fi/2012/11/minatran-messuretki.html
Tykkäsin messuista! On aina innoittavaa päästä katselemaan muiden tuotoksia ja samalla kiva tukea suomalaisia (useimmiten pieniä) kädentaitajien yrityksiä ostamalla jotain kivaa. Porukkaa siellä alkoi olla tietysti jo ahdistukseen asti lauantaina.
Käsityöläisellä on ainakin kaksi syytä käydä messuilla: inspiroitua ja saada ideoita ja tukea toisia vastaavaan harrastukseen/toimeentuloon hurahtaneita. Tosin, monesti itselleni käy niin, että jotain ei tule ostettua koska ajattelee itse voivansa tehdä samanlaisen, mutta lopputulos on, että ei kuitenkaan koskaan ehdi. Eli kun joku on taidolla ja sydämellä tehnyt jotain, niin hyvillä mielin sellaisen voi ostaa. Pitääkin käydä samantien kurkkimassa mitä sinä olet löytänyt. Ja mukavaa, että löysit myös tänne:)
PoistaOoh, oletpas kivoja messulöytöjä tehnyt. Avainnauha on myös ihana, pirteä ja kuitenkin toisaalta kauniin hillittykin. Itse olen kateellisena katsellut muiden kaupunkien käsityömessuja, viimeksi kävin Jyväskylässä muutama vuosi sitten moisissa ja korkean sisäänpääsymaksun lisäksi kävijöitä ilahdutti noin 15 näytteilleasettajaa :/ Täytyisi lähteä joskus selkeästi ekskulle muihin kaupunkeihin.
VastaaPoistaJa kiitos tuhannesti kun jaoit tuon edellisen ikkunavinkin, enpäs ollut moiseen törmännyt ja lopputulos oli todellakin kaunis ja kätevä!
Tampereella näytteilleasettajia oli kyllä niin paljon (lähes 600), että meinasi vallan uupumus iskeä. Kyllä siitä ilosta kerran vuodessa ajelee Tampereella ihan vaan tuon takia ja kulkee jalkansa puhki pitkin poikin messukeskusta ja vielä autolle, joka todennäköisesti on ollut pakko jättää jonnekin kilometrin päähän:)
PoistaIhania ostoksia olet tehnyt. Olisipa kiva päästä joskus taas messuilemaan.
VastaaPoistaMukavia ja inspiroivia ovat nuo tapahtumat kyllä aina. Sieltä saa kummasti virtaa omiinkin tekemisiin. Kun näkee paljon ahkeria ja taitavia ihmisiä, niin eihän sitä kehtaa pekkaa pahemmaksi jäädä itsekään:)
Poista