Lämmintä harteille – A Salomon's knot scarf to keep warm

Ihan alkuun syvä kumarrus, mahtavat kiitokset edelliseen meikkipussipostaukseen tulleista kommenteista! On varsin mukava huomata, että farkkutaiteilu herättää kiinnostusta, poikii uusia ideoita, toivottavasti myös tarjoaa niitä muille ja saa aikaan keskustelua.

Tänään ollaankin sitten hiukan villaisemmissa – ja kosteammissa –  tunnelmissa. Ilmatieteen laitos antoi oikein sadevaraoituksen Uudellemaalle. Enpä ollut moisen varoituksen olemassaolosta aikaisemmin edes kuullut, mutta tarpeeseen näytti tulevan, vettä ropisi aika tavalla. Tosin kerrankin kävi hyvä tuuri oman liikkumisen suhteen, kun onnistuin välttelemään ne pahimmat kuurot ja kengät säilyivät päivän riennoissa melkein kuivina.

Jos jalat olisivat kastuneet ja kylmettyneet, hoituisi niiden lämmittely parhaiten villasukilla. Säät ovatkin jo sen verran syksyisen oloisia, että sellaisia alkaa varmaan pikkuhiljaa päätyä puikoille. Tämä lämmitin toimii kuitenkin paremmin hartioilla. Iso, salomoninsolmuilla tehty huivi on Novitan Polku-langasta, väri Munakoiso. Tätä oli juurikin semmoista aivotonta telkkaritekemistä ja lankaa meni yksi kerä. Ohje simppeliin huiviin on Novitan kevät 2012 -lehdestä. Jos salomoninsolmut ovat outoja, täällä on erittäin selkeä kuvallinen ohje. Näitähän voisi olla eri väreissä vaikka jokaiseen asuun ja syystakkiin sopivana, kun oikein vauhtiin pääsee:) Kun kai se nyt vaan on uskottava, että syksy tulee ja sandaalit saa pakata varastoon. Toisaalta, niin mukava taas pitkästä aikaa kääriytyä huiveihin ja vetää hameen kaveriksi jalkaan sandaalien sijaan saapikkaat.

**********

It has been really rainy day. Finnish Meteorological Institute even gave a rain warning, which I have never even heard about! However, I managed to keep my shoes quite dry, otherwise I would have needed some woolen stockings. Autumn is coming and it's time to change bomul yarns to woolen, sandals to boots.

Here is something else than woolen stockings to keep you warm. A big scarf. This is made from Novita's yarn called Polku. I needed just one ball of yarn, about 100 g. The scarf is made with Salomon's knots, also knows as Lover's knot. Easy to make while watching the tv or sitting in the bus on the way to the work. If you don't know Solomon's knot yet, take a look at the video tutorial here.

Meikkipussi farkuista - Beauty bag from old jeans

Tämä on taas näitä "suutarin lapsilla ei ole kenkiä" -juttuja. Tai tässä tapauksessa lähinnä itse suutarilta puuttuivat kengät eli kunnollinen meikkipussi. Kaikenlaisia pussukoita on tullut tehtyä vaikka kenelle, mutta oma sekalainen meikkipussiseurakunta nostaa karvat pystyyn joka kerta, kun meikkipussi pitäisi jonnekin ottaa mukaan.

Minä tunnustaudun sillä tavalla taskuihmiseksi, että sekä laukuissa että kaikenlaisissa säilytyspusseissa pitää olla taskuja. Mitä enemmän, sen parempi. Olen vuosia sitten ostanut himoitsemani pirteän Marimekon raitapussukan, mutta miten noin isossa meikkipussissa ei ole taskun taskua sisällä?? Suloisessa sekamelskassa ovat matkustaneet niin hiuspinnit, hammastahna, naamarasvat, huulipunat, pumpulipuikot ja muut tuikitärkeät, joita ilman nainen ei voi lähteä mihinkään. Olen suunnitellut kerran jos toisenkin harsivani tuon sisäpuolelle jotkut taskuntapaiset, mutta käytännössä helpommaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut pikkusälän varastoiminen minigrip-pussiin...

Mutta nyt tuo pussi joutaa eläkkeelle. Vihdoin viimein pussukkavaihde löytyi omiinkin tarpeisiin, käsityöpussista sain hyvin vauhtia. Tähän meikkipussiin tarvittiin yhdet mustat euron farkut Kaivarin Kanuunasta, yksi pirteänruudullinen miesten kauluspaita (kirppariostos niin ikään) vuoriksi, muutama iso neppari ja nauhalaatikon kätköistä koristeet. Metallivetoketjut on ostettu uutena, koska halusin tähän juuri tuollaiset pallopäiset. Ja nyt ei kyllä puutu taskuja:) Jokaisella reunalla on taatusti joku tasku, nyt pysyvät pesunestepullot pystyssä sekä vanupuikot ja hiuspinnit vetskaritaskuissa.

Tein tarkoituksella kaksi pussukkaa. Toinen on meikkitilpehööriä varten, toiseen saa sitten sen kaiken muun. Reissun laadusta ja pituudesta riippuen mukaan voi napata joko yhden tai kaksi pussukkaa. Onhan tämä kokonaisuus aika suuri, mutta voiko naisella koskaan olla liian suurta meikkipussia:)

Näihin mietittiin miehen kanssa yhdessä nerokas nepparisysteemi, jolla pussukat muuntautuvat joko yhdeksi isoksi tai kahdeksi pieneksi kantokahvalliseksi versioksi.

Kyllä nyt kelpaa seuraavan kerran lähteä reissuun, kun saa pakata kaikki kaunistautumisvälineet siisteihin ja keskenään samannäköisiin meikkilaukkuihin. Ensi viikonloppuna olisi tiedossa pyrähdys Jämsään, joten nämä pääsevät heti testiajolle.

**********

"The shoemaker's children go barefoot". Or in that case, the shoemaker itself have no shoes. It means that I, who have done different kind of little bags for many people, haven't had a proper beauty bag for ages. I have just a selection of different bags, but I don't actually like any of them. Once I liked a stripe bag of Marimekko so much that I bought one for myself. But there is not a single pocket inside of this big beauty bag, what a bad design!!

Now my new beauty bag have not only one but several different pockets, inside and outside, with and without zipper. Actually there is two bags, one for make up and the other one for all the other stuff, which women always have with them. The bag is quite big, but a woman cannot have too big beauty bag, can't she? :)

There is snap fasteners on the bag. You can easily combine both bags as one or have two separate bags with the strap. Both bags are made from old jeans, lining is from recycled mens dress shirt.

Kävin Kontissa - I visited Kontti store

Kontti avattiin Vantaan Tikkurilaan tänään. Siis häh? Olen ihmetellyt, kun olen yhdestä js toisestakin blogista lukenut SPR:n Kontista tehdyistä löydöistä. Että mikä se semmonen oikein on? Joku iso tavarakonttiko, jonne ihmiset saavat tuoda tavaraa ja toiset hakea pois? Kontti joka kiertää maita ja mantuja ja tuo tutuksi niin SPR:n toimintaa kuin kierrätystäkin?

Ei. Tänään asian oikea laita vihdoin konkreettisesti selvisi, kun pääsin itse käymään Kontissa. Kontti on Punaisen Ristin fyysinen ja paikallaan pysyvä tavaratalo, jossa myydään hyväkuntoista lahjoituksena saatua tavaraa. Ja mikä parasta, nyt tuollainen aarreaitta on avattu Vantaalle aivan työpaikan läheisyyteen! Sinne ei siis voinut olla menemättä heti avajaispäivänä. Varsinkin, kun työpaikan postilokerosta poimin mukaan kupongin, jolla sai mistä tahansa yhdestä tuotteesta 50 % alennuksen.

Kontti ilahdutti suuresti. Paikkana se oli siisti ja erittäin hyvin järjestetty.  Ei puhettakaan mistään kirpparityylisestä luovasta sekasotkusta. Kupit ja tekstiilit olivat ojennuksessa ja väreittäin järjesteltynä kuin missä tahansa tavaratalossa. Kontista löytyivät omat osastonsa niin lasten, nuorten, naisten ja miesten vaatteille, kodintavaroille, kirjoille, huonekaluille ja astioille. Olipa mukana myös DIY Do it Yourself -osasto, johon oli kerätty askartelijoita varten kaikki se kummallinen sälä, jota ihmiset kierrätykseen vievät. No, jälleen kerran toisen roska voi olla toisen aarre ja tuo on esimerkiksi aivan loistava tapa hyödyntää sellaiset palapelit, joista puuttuu paloja, koska askartelija ei kaipaa 1000 saman palapelin palaa.

Kontin hintataso oli myös kohdallaan, Jos sitä vertaa esimerkiksi toisen, vaatteiden tuoton hyväntekeväisyyteen lahjoittavan toimijan eli UFFin hintoihin, olivat vaatteet noin puolet edullisempia. Minulle tarttui mukaan paistinpannu. Hackmanin erittäin hyväkuntoinen valurautapannu lähti -50 % kuponkialennuksen jälkeen matkaan 7,50 eurolla. Uusi vastaavanlainen maksaa noin 40 euroa kyseisen firman nettikaupassa. Innolla odotan, että pääsen testaamaan tuota, koska täällä ollaan viime aikoina kärsitty Hackmanin Kovanaama-pannun aiheuttamasta kriisistä. Mokomasta on vajaan kolmen vuoden käytön jälkeen menny pinnoite siihen kuntoon ettei sitä uskalla enää käyttää, vaikka edellinen vastaava samanmerkkinen pannu kesti kokonaiset 12 vuotta! Vai onkohan tuo edes utopiaa olettaa, ettei joka vuosi tarvitsisi ostaa uutta paistinpannua..

Vantaan Kontti sjaitsee Tikkurilassa osoitteessa Horsmakuja 1. Kontteja on useampia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten käykääpä kurkkaamassa! Minua oikein huvitti, kun lähdin pannu kainalossa painelemaan kahvakuulatunnille. Tunnin jälkeen tuntui siltä, että treeni jatkui, mutta väline vaan vaihtui; tuo pannu kun painaa aika tavalla:)

**********

Today I have visited a brand new Kontti (container) store, which was opened to Vantaa today. Kontti is a warehouse of Finnish Red Cross and it doesn't look like a contaider, despite of the name.  Kontti sells recycled and donated items: clothes, books, furniture and home decorations.

There was also own area for DIY things. That means everything strange things which end up to recycling, but which can be a true treasure for someone who likes to make handicrafts. Look at those buttons and puzzle pieces! This is an excellent idea to utilize puzzles with missing pieces, for example, because a hobbyist doesn't need 1000 similas pieces..

I bought some cast ironware of Hackman. I have had some problems with my old pan, let's see how this one works. However, it was not very expensive, 7,50 euros. The new one on Hackman's webstore cost about 40 euros!

Herkuttelua mutakakulla - Delicious mudcake

Mutakakun nimi on varmaan yksi vähimmin houkuttelevista. Muta tuo mieleen vallan muunlaisia mielikuvia kuin se herkullinen, lämmin, suussasulavan pehmeä ja suklaisen syntinen nautinto, joka tämän reseptin takaa paljastuu. Jos kerran ulkona paistaa eikä vesisateesta ole tietoakaan, niin sotketaan sitten keittiön puolella, ensimmäistä kertaa tuli kokeiltua tätä perinteistä kakkua:) Tämän "sotkun" alkuperäinen ohje on Kinuskikissalta, mutta ohjeeseen kuuluva "lumi" jäi näillä keleillä kyllä tekemättä.

Mutakakku

Taikina:
150 g    tummaa suklaata
150 g    voita tai margariinia
1 ½ dl   vehnäjauhoja
½ dl      kaakaojauhetta
1 tl        leivinjauhetta
¼ tl       suolaa
4           munaa
2 ½ dl   sokeria

Tarjoiluun:
Vaniljajäätelöä, vadelmasosetta

Sulata suklaa vesihauteessa. Minä en ainakaan koskaan onnistu mikrouunisulatuksessa ilman palaneenkäryä! Sekoita sula suklaa ja rasva. Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa munat ja sokeri keskenään vaahdoksi. Sekoita munasokerivaahtoon vuorotellen suklaarasvaseosta ja jauhoseosta.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan (halkaisija noin 24 cm). Paista 200 asteessa uunin alatasolla 15-30  minuuttia, vuoan materiaalista, koosta ja uunista riippuen. Mutakakun pitää jäädä sisältä mutaiseksi eli pehmeän valuvaksi.

Tarjoile lämmin ja makea kakku kirpeän marjasoseen ja pehmeän vaniljajäätelön kanssa. Nam nam!

Loppukesä on marjojen kannalta ihanaa aikaa, koska vadelmia saa kaupan tiskin ja pakastealtaan lisäksi lähipuskistakin ja siellähän ne tuoreimmat tapaukset lymyilevät. Taidankin tästä lähteä tekemään vielä yhden puskakeikan jogurtin kaveriksi.

**********

Today I'll serve you  delicious mudcake with fresh rasberries and ice cream. The original recipe which I have used is here (in Finnish), but I didn't do "the snow". I won't translate the recipe, because if you google "mudcake" you'll find about 1 280 000 results in English in 0,91 seconds!

Late summer is time for fresh berries. I found these rasberries almost from my own backyard. Enjoy!

Kaikki alkoi vetoketjusta - Everything began with the zipper

Jos on niinkuin minä, että jokapaikassa kulkee mukana joku käsityö, pitää olla myös joku järkevä tapa kuljettaa sitä. Olen havainnut, että sellaisiksi ei lasketa ainakaan seuraavia:

a) Muovipussi, joka rapisee ikävästi bussissa ja joka on hyvin äkkiä täynnä puikkojen tai koukun pistelemiä reikiä
b) Erään kirjakerhon liittymislahjana saatu pussukka, joka on kernistä tehtynä niin kova ja jäykkä, että sen kuljettamiseen tarvittaisiin hehtaarikokoinen kassi
c) Oma kiireessä kasaan kyhätty vanha käsityöpussi, josta vetoketjutaskun puutteessä varsinkin virkkuukoukku lähtee aina omille teilleen laukun pohjalle.

Vähemmän käytännöllisten pussukoiden kanssa reissatessa mielessä kypsyi vähitellen ajatus täydellisestä käsityöpussukasta. Kuten monien muidenkin asioiden kohdalla, täydellisesti omiin tarkoituksiin sopivan saa vain omasta ompelukoneesta, joka ymmärtää parhaiten ne kipeimmät toiveet ja tarpeet.

Kaikki alkoi vetoketjusta. Äidin jostain vanhasta vaatteesta purkama hauska rengaskoristeinen vihreä metalliketju näytti juuri sopivalta ja vihreätä kangasta löytyi taannoin kirppariltä ostetuista verhoista. Vuori on vanhasta kauluspaidasta, kantokahva kauluspaidan hiharannekkeesta. Pussukan väri määräytyi siis vetoketjun mukaan, pituus tuli pisimpien neulepuikkojen mukaan ja sisältä piti löytyä ainakin yksi, mielummin useampi vetoketjullinen tasku. Voilá, tässä se nyt sitten on ja tämä on käynyt jo ainakin Bulgariassa ja muutaman kerran Tikkurilassa!

Mitä kaikkea hyvä käsityöpussukka sitten sisältää sen tekeillä olevan työn lisäksi? Mielestäni tilaa piti löytyä ainakin näille:

Virkkuukoukku. Jos puikoilla tehtävästä työstä putoaa silmkoita, on niiden noukkiminen takaisin puikoille usein huomattavasti helpompaa virkkuukoukulla. Koukusta on monesti apua myös päättelyssä.
Puikkomitta. Kerrankos sitä on tullut napattua mukaan puikkoja, joiden kokomerkinnät ovat kuluneet pois tai joissa kahden peräkkäisen numeron fyysinen kokoero on niin pieni, että yhtäkkiä ei tiedäkään onko käsissä 4 vai 4,25 numeron tikut. Onpa käynyt niinkin, että joku työ on tullut neulottua epähuomiossa eriparisilla puikoilla..
Palmikkopuikko. Silloin jos on palmikkoneule tekeillä, ei palmikkopuikkoa välttämättä muista ottaa mukaan, ellei se kuulu matkapussukan vakiovarusteisiin.
Sakset, parsinneula, nuppineuloja ja hakaneuloja. Tarviiko näiden mukanaoloa nyt edes perustella?
Silmukkamerkkejä. Näillä voi helpottaa elämäänsä kummasti ja pääsee paljon vähemmällä laskemisella.
Mittanauha. Kyllä ottaa päähän, jos bussimatkaa on vielä jäljellä, mutta käsityö on siinä pisteessä, ettei ilman mittaamista tiedä pitäisikö jo siirtyä seuraavaan vaiheeseen vai vieläkö jatketaan tätä helmaresoria. Mittanauha yleensä onneksi kertoo totuuden, kunhan se vaan on mukana.
KnitPro puikkojen silmukkatopparit ja kiristin. Mikäpä olisi sen turhauttavampaa kuin että mukana on oikeankokoiset puikot, mutta niitä ei saa millään kaapeliin kiinni.

Nämä apulaiset ovat onneksi pieniä ja kevyitä, joten niitä on helppo pitää mukana jatkuvasti. Mitä teidän täydellisistä käsityöpussukoistanne löytyy käsityön lisäksi?

**********

Someone who wants to have knitting or crocheting work with her everywhere, needs also some kind of a bag to carry this work. I have tried at least following ones, without any remarkable success:

a) Plastic bag. When you are sitting in the bus or train, it's almost impossible to try to take your knitting of crocheting work out of the bag silently.
b) I have got one bag, specially made for handicrafts, from a book club. It's made of inflexible coated fabric and that's why it doesn't fit in any handbag of reasonable size.
c) My old travel bag for handicrafts, which had no zipperpocket. Guess how many times I've been looking for my crochet hook from the bottom of the handbag!

Easiest way to get the perfect travel bag for handicrafts is to made it by yourself. When you know what you need, you can just do it. Here you can see my new travel bag. Everything began with the green zipper, which is unstiched from some old cloth. Green fabric is from curtains which I've found from flea market, lining is from old dress shirt, from flea market as well. There is also two pockets with zipper and one with button inside the bag. In addition to knittin or crocheting work, I also carry many small but necessary things like tape measure and stitch markers always in my bag. What do you have in your bag?

Kesän viimeinen mekko? - The last dress of the summer?

Eilen uhkailivat kovasti eri televisiokanavien säätiedotuksissa, että tämä on se viimeinen kunnon kesäpäivä. Että tämän jälkeen on vaan luvassa syksyä, sadetta ja viileitä kelejä ja mitä se sitten tarkoittaakin. Niinpä polkaisin tänään pyörällä töihin, eikä meren yllä täysin tyynessä aamussa viipyilevä sumu ainakaan ollut ollenkaan hullumpi maisema katseltavaksi.

Jos nyt kuitenkin käy säätieteilijöiden uhkailemalla tavalla ja lämpötila tipahtaa pysyvästi kymmenen astetta, niin pitää kiireesti esitellä kesän mekkosadon viimeksi valmistunut tapaus. Jos vaikka noille ei enää olekaan käyttöä ja tuo jää viimeiseksi lajissaan. Tänä kesänä. Koska elokuuhan on edelleen se kolmas kesäkuukausi, vaikka hyttysiä ei enää ole kuin nimeksi ja illat alkavat mukavasti pimetä. Onhan?

Tämän mekon valmistushistoria oli kahdella tavalla poikkeuksellinen. Se valmistui seuraavana päivänä siitä, kun kangas oli kulkeutunut kotiin kangaskaupasta. Yleensä kun niitä pitää aina jonkun aikaa kaapissa marinoida. Ja kangas todella on peräisin kangaskaupasta ja vielä ihan pakasta, eli en sentään ole täysin  unohtanut  uusista kankaista ompelun taitojakaan:)

Tähän kesähelmaan ohje löytyy Suuresta Käsityölehdestä 5-6/2012. Mekko on ohutta farkkukangasta. Alunperin tämän piti lähteä mukaan Bulgarian-reissuun, mutta onneksi järki viime tingassa karsi sen matkalaukusta: yli 30 asteen lämpötiloihin tämä olisi ollut auttamattoman kuuma. Tuurissa ja Jämsän kotiseutukierroksella tämä sen sijaan on jo ehtinyt matkustaa.

        **********

Weather forecasts says, that today was the last day of the summer in Finland. I think August is the third summer month with darkening evenings and decreasing amounth of insects, which is not bad at all. But if all the weathermen are right, here you can see maybe the last summer dress of this year.

The pattern is available in Suuri Käsityölehti 5-6/2012 (in Finnish). This is made of a piece of brand new fabric, not of the recycled one, as it in most cases tend to be in my sewing workshop. I was planned to take this dress to Bulgaria, but it's better here in Finland. Plus 30 degrees is too hot to wear this kind of dress, even if it's made of sheer jeans fabric. However, I have travelled with this dress in Finland, when I visited during the holiday probably the most biggesr village shop in the world, Tuuri.

Bulgarian matkakertomus, osa 2 - Travelogue from Bulgaria, part 2

 Viimeksi kerroin miltä kaupungissa näytti, nyt tulee juttua siitä mitä siellä tapahtui. Tuulesta taisi jokunen sana jo tullakin, kyllä siellä tuuli:) Koska aurinkoinen sää vaati hattua ja tuuli halusi napata sen mukaansa, syntyi (miehen sanojen mukaan) lähes Hyacinth Bucket -tyylinen tilanne, jossa hatusta (ja tyylistä) pidettiin kiinni kaksin käsin:)

Yksi upeista rantaravintoloista Morski Skali -kadulla.
One of the wonderful restaurants.

Loman ehdottomiin nautintoihin kuului hyvä ruoka. Nautiskelun teki varsin helpoksi ja kukkaroystävälliseksi ruokien ja juomien edullinen hinta. Kuvan rantaravintolassa nautittiin mm. Shopska-salaattia, jota olisi voinut syödä vaikka joka päivä! Feta-juuston sijaan tuossa käytetään oikeaoppisesti bulgarialaisten versiota fetasta, lampaanmaidosta valmistettua Sirene-juustoa. Ison salaattilautasen hinta oli useimmiten 1,5-2 euron tienoilla. Edullisimmillaan alkukeiton, pääruoan ja jälkkäriletun sai mahaansa noin viidellä levalla eli 2,5 eurolla, eivätkä hinnat hiukan kallimmissakaan paikoissa päätä huimanneet. Eräänlainen herkuttelijan paratiisi siis, mutta laihduttaja saattaisi olla toista mieltä.

Hotelli Bulgaria Burgasin keskustassa.
Hotel Bulgaria in the center of Bourgas.

Syömisen lisäksi päästiin sentään pyörille ja liikkeellekin. Tällä kertaa kuitenkin bussin pyörille, polkupyörävuokrausta kun ei näkynyt kovista etsinnöistä huolimatta missään. Eipä siitä kyllä löytynyt tietoja etukäteisgoogletuksenkaan seurauksena, joten hypättiin bussiin ja köröteltiin noin Tampereen kokoiseen, Bulgarian suurimpaan satamakaupunkiin Burgasiin. Siellä ei voinut välttyä näkemästä  neuvostotyylisiä rakennuksia joiden ulkoseiniä koristivat lukuisat, eri kokoiset ja -näköiset ilmastointikoneet. Kuvan hotelli Bulgaria näyttää suht samanlaiselta maamerkiltä kuin Tallinnan Viru-hotelli. Päädyssä oleva epämääräinen "pystyraita" koostuu juurikin noista ilmastointivehkeistä. Samanlaisia virityksiä näkyi muidenkin rakennusten seinillä. Oppaan kertomuksen mukaan Bulgariassa eivät kerrostaloasukkaat maksa vastikkeita tai muita vastaavia maksuja, koska taloissa ei ole huoltoyhtiöitä tai talonmiehiä, jotka pitäisivät niitä kunnossa. Jokainen asukas vastaa omasta asunnostaan ja sen ulkopuolisesta rappukäytävästä. Eli jos katto vuotaa oman asunnon kohdalta mutta ei haittaa naapuria, se käy vuodon alapuolella asuvan kukkarolle. Tuosta seuraa, että talojen julkisivuista ei huolehdi oikein kukaan, ja siltä ne myös näyttivät.

It was not allowed to jump from breakwater:)

Burgasissakin kävi tuuli. Kävelimme meren rantaan ja pitkän aallonmurtajan päähän. Siellä tapasimmekin varsinaisia rikollisia itse teosta, kuten kuvasta näkyy:) Aallonmurtajan päästä ei kuvan mukaan ollut lupa hyppiä, mutta betonirakennelman seinässä oli kuitenkin metallirappuset, joita pitkin luvattomat uimarit pääsivät ylös merestä.

Vessel from The Thracian treasure, Sea Casino, Bourgas.

Merenrantapuistossa oli myös Burgasin kulttuurikeskus. Siellä käytiin ihastelemassa traakialaisten muinaisia aarteita. Kuvan kastikekulho oli löydetty savisena ja tummuneena ja se oli alunperin päätynyt sikojen juoma-astiaksi, koska löydön tehneet asukkaat luulivat sitä arvottomaksi. Siat nuolivat astian puhtaaksi ja alta paljastui täyttä kultaa oleva liemikulho!

Fire truck is needed. And it's home was next to our hotel!

Hotellimme sattui olemaan paikallista paloasemaa vastapäätä. Vaikkei paikka onneksi mikään pyromaanien tyyssija ollutkaan, seurasi tuosta tiettyjä äänimerkkejä aina silloin tällöin. Nähtiinpä se paloauto myös ihan tositoimissakin kaupungilla.

Päivisin kaupungilla oli sen verran lämmintä, että hulppeat näköalat ja aurinkovarjon suoma viileys houkuttelivat istuksimaan rantakahviloihin ja nauttimaan jäätelöä ja kylmää juotavaa.

Iltaisin vanhan kaupungin entisöidyt, keskiajalta peräisin oleva muurit houkuttelivat lukuisan määrän lämpimistä illoista nauttivia kanssaturisteja. Kaikkien rautaporttien taakse ei sentän ennätetty kurkistella.

Kuvia on kiva katsella ja lämpimiä öitä muistella täällä Suomen vähän vähemmän lämpimissä, mutta kylläkin jo yhtä pimeissä öissä. Tämä oli toinen kerta kun kävin Bulgariassa ja tuskin viimeinen, eli täältä tullaan taas joskus uudestaan!

                                              *************************************

Besides of beautiful views, we enjoyed good and inexpensive food and beverages during our holiday in Sozopol. One of my favorits was Bulgarian traditional Shopska-salad with Sirene cheese. I could have eaten it every day!

We visited also Bourgas, the next biggest town near Sozopol. This was my second time in Bulgaria, but definitely not the last one!