torstai 30. joulukuuta 2010

Hiihtolenkillä alushoususeurassa


Hiihtolenkillä tarvitaan monenlaisia varusteita ja välineitä. Sukset, monot ja sauvat ovat tietysti tärkeitä ja sopivat voiteet suksen pohjassa helpottavat elämää kummasti. Niitä siis tarvitaan, ellei satu omistamaan sellaisia nanoteknologiasuksia, joissa pohjan pitävä alue on jalkapallokentän kokoinen. Tällaiseen huimaan pinta-alaan päästään, jos kaikkien pohjan muodostavien nanokokoisten hiukkasten pinta-ala lasketaan yhteen.

Itse en tuollaisia nanosuksia omista, joten piti ottaa muut keinot käyttöön. Niinpä lähdinkin hiihtolenkille salaisena aseenani alushousut.

Otin pyykistä tulleen tuulitakin ylleni ja lähdin sukset kainalossa pihalle. Koska lunta oli satanut paljon eikä hiekoitusauto ollut ehtinyt tuoda omia pitorakeitaan läheiselle tielle, pääsin suksilla matkaan naapurikerrostalon pihalta.  Sen lisäksi että pihalla oli mukavasti lunta, osui siihen aikamoinen tuuli. Ennen kuin olin päässyt kunnolla edes matkaan, jouduin kiskomaan hupun päähäni pipon päälle.

Näin tulin paljastaneeksi kaksi salamatkustajaa, jotka putosivat hupusta keskelle naapurin pihaa. Alushousut ja yksi musta sukka. Molemmat pyykkikoneen ja hupussa kuivumisen jälkeen melkoisessa mykkyrässä, mutta selvästi tunnistettavina. Todennäköisesti ne tunnisti myös se naapurin utelias täti, joka varmasti sattui katsomaan ikkunastaan ulos juuri silloin, kun tuuli pyöritti alushousuja pitkin pihaa.

Ylimääräisten kapineiden leviäminen pihalle sai aikaan hervottomat naurut. Hiihtoseurani yritti keräillä pihalta mahdollisimman nopeasti sekä alushousut että meidän molempien lenkkisuunnitelmat sillä aikaa kun itse nauroin ja yritin päästä jatkamaan matkaa.

Harvoin lenkki on saanut aikaan niin mojovia nauruja. Lisähykerryksiä aiheutti vielä se kun mietin, että entä jos olisinkin nostanut hupun niskasta päähäni kesken lenkin huomaamatta lainkaan sieltä keskelle latua putoilevia alusvaatteita. Siinä olisi sitten ollut kanssahiihtäjillä ihmettelemistä, että kenelle on hiihtolenkillä -10 asteen pakkasessa tullut niin kova hiki tai hätä, että on pitänyt alushousuista luopua..

Lenkki sujui mainiosti ilman nanosuksiakin, parhaan pidon tarjosivat alushousut ja nauru. Ainakin kun sitä katsoo hauskanpidon ja rentoutuksen näkökulmasta. Eivätkä ne alushousutkaan sinne naapurin pihalle jääneet, vaihtoivat vain paikkaa hupusta takin taskuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti