C'est Paris!

Hengissä ollaan, vaikka viime viikkoina täällä onkin vallinnut lähes täysi hiljaisuus. Sulkakynä on viettänyt kesää ja huininut niin Pariisissa, Lontoossa, Keski-Suomessa kuin omassa puutarhassakin niin, että muste on vallan päässyt kuivahtamaan leppeässä kesäauringossa eikä tekstiä ole soljunut totuttuun tahtiin.

Vieläkin tuntuvat sanat olevan vähän hakusessa ja mieli viipyilee Pariisin kaduilla ja kujilla, Seinen rannan bukinistien kojuilla.. Vaikka olenhan minä sentään ollut töissäkin loman jälkeen jo kolme viikkoa! Joten jos nyt jotain hyvää tästä hiljaisuudesta pitäisi kaivaa, niin lohduttavaa lienee se, että loman positiiviset vaikutukset eivät häviäkään viikossa. Kuten jotkut tutkimukset väittävät.

Mutta siispä pitemmittä puheitta, tervetuloa mukaan nojatuolimatkalle, c'est Paris!

Ensi töiksemme käväistiin ihan pienessä metsästysmajassa. Lienevät ranskalaiset majanmitat ja määritelmät vähän eri kokoluokassa kuin täällä meillä kotimaassa, jos tätä Versaillesin hulppeaa palatsia tai edes osaa siitä voi pitää metsästysmajana. Sellaisestahan koko komeus on kuulemma saanut alkunsa. Kaunis päivä oli houkutellut meidän lisäksemme paikalle muutaman muunkin..

Peilisali oli juuri niin upea kuin se kaikkien kuvien perusteella antaa ymmärtää olevansa.

Sisällä vallitseva kuumuus houkutti kurkkimaan vilvoittavaan puutarhaan. Jonne onneksi päästiinkin. Tosin alkuperäisistä 2000 suihkulähteestä enää vain noin 1700 on kuulemma jäljellä, eivätkä nekään kaikki ole toiminnassa. Mahtaisiko edes nykyisillä vedenkuljetussysteemeillä olla mahdollista pitää noin suurta määrää suihkulähteitä yhtäaikaa päällä.. Muotopuutarhassa törmäsimme niin pyramideihin kuin teekannuihinkin ja lapsuudessa kokoamani 1000 palan palapelin kuvissa olleet sokeritoppapensaat olivat myös tallella:)

Kokonaisuudessaa puutarha oli niin valtaisa, että sen perusteellisempaan kartoittamiseen olisi tarvittu useampikin vierailupäivä. Ja ehkä myös kartta ja kompassi. Joten seuraavaksi suunnattiin hiekkaisin varpain laakeista maisemistavähän korkeampaan paikkaan.

Ja valloitettiin Eiffel-tornin kolmas ja ylin kerros 281 metrin korkeudessa. Näkymät joka suuntaan olivat huikeat!

Jos oli Eiffelin korkeuksissa romanttinen olo, niin samaa sarjaa elämyksiä oli tarjolla myös maan pinnalla. Mikään matkaopas ei kai ole vielä keksinyt varustaa turistipariskuntia nimin kaiverretuilla lukoilla, mutta siitä huolimatta Pont des Arts suorastaan tulvi siltaan ja toisiin lukkoihin kiinnitettyjä kaiverrettuja lukkoja. Lieneekö tapa paikallisten vai turistien lukoista lähtöisin, paljon niitä ainakin oli. Arvatkaapa vaan kellä on tuommoinen mukana seuraavalla Pariisin-reissulla:)

Sitä kuuluisaa Pariisin romantiikkaa voi aistia myös Luxemburgin puistossa. Tänne voi melkein kuvitella myös vannetta kantavan tytön, nuoren neidin karanneita hiuksia palmikoivan lastenhoitajan ja varjoisalta sivupenkiltä iloista menoa seurailevan vanhan rouvan. Aivan kuten Albert Edelfeltin maalauksessa.

Kaunis päivä kääntyi tunnelmalliseksi illaksi. Kiipesimme Montmartren kukkulalle Sacre coer -basilikan portaille katsomaan auringonlaskua. Jota sinne ei kuitenkaan näkynyt, portaat kun olivat itse asiassa auringonlaskua ajatellen ihan väärään suuntaan.. Vanhan taiteilijoiden ja boheemien asuinalueen tunnelmasta oli vielä jotain jäljellä nykyajankin leppeässä illassa, jossa katutaiteiijat sekä soittivat että maalasivat uteliaiden iloksi. Kukkulan juurella olikin sitten tarjolla hiukan toisenlaista viihdettä.

Olen käynyt Pariisissa kerran aikaisemmin, kuusi vuotta sitten. Tuolloin oli suuri hinku nähdä kuuluisa Moulin Rouge ja yhtä suuri oli pettymys, kun kuuluisa yökerho tuntui olevan ahdettuna naapurirakennusten väliin eikä päivänvalossa näyttänyt juuri Linnanmäen Vekkulaa kummemmalta paikalta. Toisin on asianlaita illalla, kuten tällä reissulla saatoin todeta. Valot herättävät paikan eloon niin ulkoa kuin sisältäkin. Sisäinen elo tosin jäi meiltä henkilökohtaisesti toteamatta, koska noin 100 euron kabaree-lippu ei tuntunut ihan sopivimmalta menoerältä omaan matkabudjettiin. Jonosta päätellen moni muu kyllä oli päättänyt köyhtyä rahallisesti ja rikastua elämyksellisesti tuona iltana.

Yö päättyi Louvren nurkille ja lähimmälle metroasemalle vain todetaksemme, että viimeinen metro meni jo.. Louvrea ihasteltiin vain ulkoapäin, eiköhän se Mona Lisa odota meitä seuraavaan vierailuun. Koska sellainen on takuuvarmasti tulossa:)

Reissussa oltiin miehen kanssa kaksitaan. Kolmantena pyöränä mukana roikkui uusi kamera ja yllä olevat  kuvat ovatkin kameran ja miehen yhteistyön tulosta.

Virkkuukoukun kesä - Summer Crocheting

Pitkästä aikaa! Alkukesä on yrttilaatikon pystyttämisen jälkeen vilahtanut ohi niin vauhdilla, etten ole juuri ollenkaan ehtinyt tänne virtuaalisen sulkakynän varteen sen paremmin kirjoittajana kuin kommentoijanakaan. Tähän väliin mahtuvat niin juhannus, aita- ja pihaprojektin eteneminen kuin kesäloman alkaminenkin. Ja sitä ennen kipeäksi tuleminen.

On se kummallista, miten koko vuosi paahdetaan täysillä eikä kuumetta tai flunssaa iske lainkaan, vaikka välillä voisi toivoakin paria sängynpohjapäivää oravanpyörän pysyttämiseksi. Juuri ennen kesälomia, kun kiireisemmät ajat töissä antavat vasta syksyllä odottaa itseään, mutta kuitenkin yhtä ja toista pitäisi saada kuntoon ennen lomaa, iskee sitten kuume. Täysin varoittamatta yhden pihapuuhailupäivän jälkeen alkavat hampaat kalista eikä kaksikaan peittoa saa millään lämpimäksi. Joten työpöytä jäi sitten siivoamatta ja loma alkoi sänkymakoilulla pari päivää etuajassa.

Tuosta makoilusta saivat kipinän myös nämä puikkopurnukat. Kun ei oikein jaksanut tehdä mitään muuta kuin lukea tai maata, niin tämä oli tarpeeksi aivotonta puuhaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olin jo pidemmän aikaa säästänyt tyhjentyneitä hillo- ja kurkkupurkkeja kuivatuskaapissa tarkoituksena tuunailla niistä puikoille ja koukuille säilytyspurkit. Tarkoitusta varten oli hankittu myös kerä Novitan sateenkaarilankaa silloin kun sitä vielä sai. Tuo kerä on pyörinyt lankakopassa ees sun taas, enkä oikein vieläkään ole varma, miten noihin väreihin suhtautuisin. Toisaalta niin ihanan värikäs ja pirteä, toisaalta ehkä jopa hiukan liian värikäs. No, puikkopurkeissa tämä ainakin tuntuu toimivan hyvin. Värikkääseen lopputulokseen päätyisi myös jämälangoilla, napeilla jne. kuten täällä.

Lanka ja purkit tuntuvat nyt muutaman päivän kattelun jälkeen niin pirteiltä, että tämmöisiä taitaa lähteä töihinkin pari kappaletta kynäpurkeiksi. Ellei maanantaiaamu näitä kattellessa lähde käyntiin, niin mitenkä sitten:) Jahka sinne töihin kesälomien jälken taas pääsen. Sitä työpöytää siivoamaan.

Mutta ei mietitä sitä nyt, vaan nautiskellaan kesästä ja auringosta ja leppoisasta oleilusta!

**********

Just before summer holiday I got sick. Just lying on the bed is not so nice, but however, you are so tired that you can't do almost anything else. Except this kind of summer crocheting. You'll need just empty and clean jam pots or cans, some thick garn and a crochet hook. The idea is seen here. Easy, colourful and perfect summer handicraft!

Istutuspuuhissa - Plants and herbs

Täällä on oltu istutuspuuhissa. Viimeksi mainostamani valoisat asiat antavat vielä odottaa itseään, mutta jotain muuta on saatu kasaan. Kesä houkuttelee puuhaamaan enemmän pihalla kuin ompelukoneen ääressä ja niinpä meidän pihaan onkin ilmestynyt mm. istutuslaatikko.

Kaikki alkoi 70-luvun mäntyviiluisesta kirjahyllystä, joka muuton yhteydessä päätyi varastoon ja on seissyt siellä tyhjänpanttina koko talven. Tiedättehän sellaisen kellertävän hyllyn, jonka alaosassa on laatikoita tai kaappeja pyöreillä vetimillä, yläosassa on lasi- tai umpiovet ja välissä rivi avohyllyjä. Kun ilmat lämpisivät ja ulkona tarkeni touhuta, päätettiin kirjahylly purkaa atomeiksi. Näin se veisi vähemmän tilaa ja osia voisi mahdollisesti hyödyntää johonkin muihin projekteihin ja poisvietävän tavaran määrä  pienenisi myös huomattavasti. Jos joku tässä vaiheessa huokailee retroilun perään, niin uskomme tuon hyllyn vintagevetovoimaan loppui, ja siksi se päätyi kierrätyskeskuksen sijasta purettavaksi.

Mutta takaisin siihen istutuslaatikkoon ja sen sijaintiin. Meillä toinen puolikas pihaa on taloyhtiön tontin rajalla. Rajan toisella puolella on rakennustyömaa ja rajalla tönöttää vähemmän kaunis sininen muoviverkkoaita, ilmeisesti pitämässä meidät pois häiriköimästä rakennustyömaalta. Kun aita jossain vaiheessa naapuriyhtiön valmistuttua puretaan ja tonttien rajalle tehdään istutuksia, saadaan meidänkin pihan puolikas lopulliseen kuosiinsa. Nyt sinne ei ihmeemmin uskalla istutella mitään hienouksia, etteivät jää työmiesten jalkoihin. Niinpä ollaan keskitytty saamaan pihalle kaunis nurmikko ja kirjahyllyn hyllyt päätyivät istutuslaatikoksi yrteille.

Laatikko maalattiin Uula-tuotteen pellavaöljymaalilla. Myrkytön, perinteisin menetelmin valmistettu maali tuntui hyvätä ratkaisulta, kun lavassa kuitenkin on tarkoitus kasvattaa kaikenlaista lautaselle päätyvää. Ja tämä ei siis ole maksettu mainos, maalipurkki on kannettu kaupasta ulos ihan normaalihinnalla:) Maali imeytyi puuhun kauniisti, mutta tämän kanssa kannattaa kyllä varautua pitkään kuivumisaikaan. Maalin kesti kuivua neljä päivää siihen kuntoon, että pääsi maalamaan toisen kerroksen ja sen jälkeen taas toiset neljä päivää, ennen kuin oli asiaa istutuspuuhiin.

Mutta nyt istutuslaatikossa pitävät tyytyväisinä majaansa lipstikka, ruohosipuli ja rosmariini sekä pari riviä mansikantaimia. Lisäksi on kylvetty salaattia, tilliä ja persiljaa, jotka kyllä pääsivät vähän myöhään kasvun alkuun. Kylvörivit on merkitty take away -nuudeliannosten mukana tulleilla syömäpuikoilla. Kun ovat jostain syystä jääneet ruokailun yhteydessä käyttämättä:)

Joten sitten ei muuta kuin runsasta mansikkasatoa odottelemaan:)

**********

I wanted to plant some herbs and strawberries to my little garden, but there was no appropriate place for that. However, we had an old bookshelf from 1970's, which we didn't need anymore. We dismantled the bookshelf and made a planting box of the shelves. And there you are, strawberries, lovage, chive and rosemary are waiting for making of a gourmet dinner:)

Kirjaston sisustusta - Interior decoration at library room

Viime viikonlopun valmistuneista selvitty, mutta valmistuvat ovat edelleen työn alla. Eli aitaprojekti jatkuu ja tämä viikonloppu kuluikin pitkälti maalauspuuhissa. Aitatarpeet saapuivat nimittäin viikolla ja lauantaiaamun koitteessa ryhdyttiin pykäämään sopivia maalaustelineitä. Jotta vajaan 5 metrin rimat saisivat pohjamaalin lisäksi oikeaa väritystä jo ennen pätkimistä ja aidaksi rakentelua. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi tarvittavaa rimaa oli saatavissa pohjamaalattuna, koska sutia pääsee heiluttelemaan silti aivan riittämiin ennen kuin tarvittava metrimäärä on vaihtanut väriä valkoisesta harmaaksi.

Ulkona vallitsevista maalausurakasta ja aurinkoisesta kelistä huolimatta sisälläkin on tapahtunut jotain. Meillä yksi huone toimii vähän niin kuin kirjastona, koska ainut järkevä huonekalu kiinteiden kaappien lisäksi siellä on iso kirjahylly. Muut tavarat ovatkin sitten enemmän tai vähemmän sekalaista seurakuntaa ja ovatkin valtamerilaivan lailla seilanneet pitkin huonetta, välillä varastonkin kautta koukaten. Liekö tuo risteileminen tai kertyneet matkamuistot innoittaneet tätä sisustajaa, kun huoneen ilmeen punaiseksi langaksi valikoitui matkailu. Ja paremman puutteessa varsinkin nojatuolimatkailu. Koska kirjojen lisäksi huoneessa on nojatuoli.

Jotta matkailuun saataisiin ykkösluokan tuntua, piti nojatuoliin saada pari tyynyä. Pääliset on tehty Eurokankaan palalaarin kankaista. Jalkoja lämmittää torkkupeitto. Jonkun lehden tilaajalahjana saatu beige teddyturkista ja tekokarvaa yhdistävä peitto oli muuten mukava, mutta sitä ei oltu tikattu mitenkään. Niinpä se oli käytössä hiukan hankala, joten ratkaisin ongelman tikkaamalla peiton keskelle ison tähden. Tikkaus maastoutuu varsinkin valkoiselle teddykarvapuolelle aivan täysin ja nyt omat jalat eivät enää sekoa peiton uumeniin, kun kerrokset pysyvät yhdessä keskeltäkin peittoa.

Nojatuolimatkailun ja matkamuistojen keräilyn lisäksi huone toimii ajoittan miehen kotikuntosalina. Salin varustuksiin kuuluvat käsipainot, joiden on toivottu olevan mahdollisimman hyvin esillä. Jotta niitä muistaa käyttää. Kaappiinpiilotusyritykseni torpattiinkin heti alkuunsa, joten painoille piti tehdä kaunis peti, jolla voivat loikoilla. Ties monenko kymmenen kilon painoja kun ei viitsi oikein parkettilattialle kolauttaa.. Painojen petiä varten on paloiteltu yksi jumppa-alusta, liimattu kolme kerrosta päällekkäin ja tehty päälinen samasta kankaasta kun tyynytkin.

Joten sitten ei muuta kuin laukkuja pakkaamaan:) Ihan aurinkolomalle ei sentään olla lähdössä, mutta seuraavaksi on joka tapauksessa tulossa valoisaa asiaa. Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

**********

We have one room without any specific purpose. We call it library, because there is a big bookshelf but hardly any other proper piece of furniture. However, there is also an arm chair and because it's nice to read in an armchair with a couple of pillows, we needed pillows. Travelling is some sort of a theme in decoration of this room and pillow covers are also made to match the theme.

There is also a pair of dumpbells in this room. They are so heavy that I don't want to drop them to parquet floor. So I made own bed for them. The fabric is same that has been used for pillow covers. There is some sort of cellular plastic inside the bed.

Valmistuneille ja valmistuville

Tänään moni on herännyt aikaisin - joko häärimään keittiöön tai laittautumaan juhlakuntoon. Ikkunat ja nurkat on pesty, piha puunattu viimeistä voikukkaa myöten. Jääkaappikin on ehkä niin puhdas, että vieraat kehtaisi laittaa vaikka sinne vilvoittelemaan, mikäli juhlatunnelma käy liian kuumaksi. Koti on edustuskunnossa ja juhlat voivat  alkaa.

Täälläkin on herätty aikaisin ja hääritty keittiössä, mutta edustuskunnosta ei taida olla tietoakaan.  Leivinliinan alta kurkistaa omenapiirakka, jääkaapissa kyytipojaksi odottaa vaniljakastike. Ikkunat sen sijaan ovat pesemättä ja kaapit siivoamatta, mutta viime yönä imuri sentään nielaisi suurimmat hiekkasaaliit lattialta. Piha sen sijaan näyttää tältä. Meillä vietetään valmistuneiden juhlien sijasta valmistuvien päivää, eli tarkoituksena olisi saada pihan ympäri muurikivistä matala muuri. Muurin taakse saadaan kukkapenkit ja muurin päälle aikanaan aita. Multasormille on siis töitä:)

Aika  mullin mallin multaiselta tuo nyt näyttää, mutta jotain kaunistakin sentään pihassa on. Miehen tekemät tyylikkää kauniit  ja viimeistellyt kukkalaatikot. Näitä eivt muurinrakennukset tai aitatyömaat hetkauta, vaan laatikot voi kätevästi siirtää aina sinne missä tekee mieli katsella kaunista ja huolellista työn jälkeä. Toivottavasti viikonlopun jälkeen sellaista jälkeä on pihassa vähän enemmänkin ja 4000 litraa multaa on muuttunut kukkapenkeiksi ja lavallinen muurikiviä kauniiksi aidan perustaksi.

Näiden kukkien, tuoksujen ja tunnelmien myötä oikein paljon onnea kaikille valmistuneille!