Hiihtolenkillä alushoususeurassa

Hiihtolenkillä tarvitaan monenlaisia varusteita ja välineitä. Sukset, monot ja sauvat ovat tietysti tärkeitä ja sopivat voiteet suksen pohjassa helpottavat elämää kummasti. Niitä siis tarvitaan, ellei satu omistamaan sellaisia nanoteknologiasuksia, joissa pohjan pitävä alue on jalkapallokentän kokoinen. Tällaiseen huimaan pinta-alaan päästään, jos kaikkien pohjan muodostavien nanokokoisten hiukkasten pinta-ala lasketaan yhteen.

Itse en tuollaisia nanosuksia omista, joten piti ottaa muut keinot käyttöön. Niinpä lähdinkin hiihtolenkille salaisena aseenani alushousut.

Otin pyykistä tulleen tuulitakin ylleni ja lähdin sukset kainalossa pihalle. Koska lunta oli satanut paljon eikä hiekoitusauto ollut ehtinyt tuoda omia pitorakeitaan läheiselle tielle, pääsin suksilla matkaan naapurikerrostalon pihalta.  Sen lisäksi että pihalla oli mukavasti lunta, osui siihen aikamoinen tuuli. Ennen kuin olin päässyt kunnolla edes matkaan, jouduin kiskomaan hupun päähäni pipon päälle.

Näin tulin paljastaneeksi kaksi salamatkustajaa, jotka putosivat hupusta keskelle naapurin pihaa. Alushousut ja yksi musta sukka. Molemmat pyykkikoneen ja hupussa kuivumisen jälkeen melkoisessa mykkyrässä, mutta selvästi tunnistettavina. Todennäköisesti ne tunnisti myös se naapurin utelias täti, joka varmasti sattui katsomaan ikkunastaan ulos juuri silloin, kun tuuli pyöritti alushousuja pitkin pihaa.

Ylimääräisten kapineiden leviäminen pihalle sai aikaan hervottomat naurut. Hiihtoseurani yritti keräillä pihalta mahdollisimman nopeasti sekä alushousut että meidän molempien lenkkisuunnitelmat sillä aikaa kun itse nauroin ja yritin päästä jatkamaan matkaa.

Harvoin lenkki on saanut aikaan niin mojovia nauruja. Lisähykerryksiä aiheutti vielä se kun mietin, että entä jos olisinkin nostanut hupun niskasta päähäni kesken lenkin huomaamatta lainkaan sieltä keskelle latua putoilevia alusvaatteita. Siinä olisi sitten ollut kanssahiihtäjillä ihmettelemistä, että kenelle on hiihtolenkillä -10 asteen pakkasessa tullut niin kova hiki tai hätä, että on pitänyt alushousuista luopua..

Lenkki sujui mainiosti ilman nanosuksiakin, parhaan pidon tarjosivat alushousut ja nauru. Ainakin kun sitä katsoo hauskanpidon ja rentoutuksen näkökulmasta. Eivätkä ne alushousutkaan sinne naapurin pihalle jääneet, vaihtoivat vain paikkaa hupusta takin taskuun.

Kännykkäpussi koivuhalko

Koivuhalkoon maastoutuva kännykkä herättää taatusti ihastusta ja on ainutlaatuinen ja yksilöllinen esine. Tilaa omasi osoitteesta aarnilintu(@)gmail.com

Materiaali: päälinen ja vuori puuvillaa, välissä polyesterivanu

Koko: Noin 13x8 cm, sopii useimmille kännykkämalleille

Pesu: 40 astetta

Hinta: 27,00 €, sisältää postikulut Suomeen

Toimitus: Nouto tai postitus

Kännykkä kuin halko

Muistatteko ajan, jolloin ison ja vanhan kännykänomistajan puhelinta saatettiin haukkua koon puolesta haloksi? Nykyään valtaosa kännyköistä on niin pieniä, että tähän nimitykseen törmää harvoin. Ja jos sen kuulee, on sen kohteena oleva puhelin ennemminkin moderni tietokoneen ja puhelimen välimuoto kuin vanha ja ajastaan jälkeen jäänyt malli.

Koivuteemaa pohtiessani tuli jostain idea näistä kännykkäpusseista.  Liekö sitten kaipuuta tuohon halkoaikaan kännyköiden vai puulämmitteisen saunan muodossa, mutta idea vaikutti hyvältä ja toteutus onnistui melkein yhtä hyvin:) 

Eli kännykkäpussi on koivunrunkokuvioitua kangasta ja pussin sulkee koivunlehden muotoinen läppä. Läpässä on tarra ja pussin päällyskankaan ja vuorin välissä ohut vanu. Vuorin väri on tietenkin keltaisenruskea, kuten kunnon koivuhalon sisus ainakin:)

Tätä ideaa varten yritin etsiskellä sekä netin että kangaskauppojen valikoimista koivunrunkokuvioista kangasta, mutta en löytänyt mistään. Koivun silhuetteja ja oksia kyllä oli tarjolla useammallakin valmistajalla, mutta jos joku on törmännyt tähän tarkoitukseen sopivaan kankaaseen tai tietää mistä semmoista olisi saatavilla, niin mielellään otan vinkkejä vastaan. 

 Näiden pussien kangas on maalattu koivunrunkoa muistuttavaksi valkoiselle kankaalle kangasvärien ja sudin avustuksella. Vaikutelma on mielestäni hyvä, mutta hiukan työläs ajatellen suurempaa kuin muutaman pussin valmistusta.

Joulusydämiä

Sydämellistä joulua teille kaikille! Sen toivottaminen onnistuu mainiosti vaikka näillä virkatuilla sydämillä, jotka on helppo sujauttaa kirjekuoreen joulutervehdykseksi, ripustaa kuuseen, napata lautasliinarenkaiksi joulupöytään tai ripustaa ikkunaan, laittaa koristamaan jouluista kranssia tai kukka-asetelmaa tai prässätä vaikka kirjanmerkiksi lahjakirjan väliin (ilman puuhelmeä).

Joulusydämen ohje löytyy Suuren Käsityölehden 11-12/2010 joululiitteestä ja on erittäin helppo ja nopea virkata. Näissä sydämissä on käytetty puuvillalankaa. Puuhelmi antaa sydämelle mukavasti ilmettä ja särmää, mutta sen voi jättää vallan hyvin poiskin, ellei sopivia helmia satu olemaan ulottuvilla. 

 Itse mietin pitkään, että mistä löydän puunvärisiä helmiä, joissa on keskellä tarpeeksi iso, kaksinkertaisen virkatun ketjusilmukkaketjun mentävä reikä. Apu löytyi lähempää kuin olin uskonutkaan, sillä puuhelmet ovat peräisin 1990-luvun autojen hittivarusteesta, nyt jo rikkoutuneesta mutta silti onneksi säilytetystä puukuulaistuimesta. Toimivat aivan loistavasti tähän tarkoitukseen ja yhdessä istuimessa on niin paljon helmiä, että niillä koristaa sydämen jos toisenkin.

Poncho - tämän talven suosikkivaate

Tänä talvena olen innostunut virkkaamaan ponchoja. Ensin omasta aloitteestani työpaikan joulumyyjäisiin ja sen poikimana on odottamassa jo tilaustöitäkin. Joten koukulla on siis töitä ja joulunpyhinä tekemistä:)

Tässä myyjäisiin valmistunut ja saman tien uuden kodin löytänyt poncho, jonka malli on sama kuin aiemmin esittelemässäni mustassa ponchossa, eli joskus muinoin Novita-lehdessä ollut huivin malli, joka on muutettu ponchoksi.

Vaatteen tyyli ja luonne muuttuvat langan myötä aivan erilaiseksi. Tässä on käytetty Novitan Puro Batik -lankaa, sävy violetti/liila. Lanka tuntuu ja näyttää ihan puuvillalta, mutta on yllättäen 100 % akryyliä. Poncho on virkattu koukulla nro 2 ja liuvärjätty lanka tekee neliöistä mielenkiintoisesti keskenään eri sävyiset. Lankaa kului yhteensä vajaa 3 kerää.

Lumitähtisadetta

Joulua odotellessa ja talven hankia ihastellessa virkkasin pieniä lumitähtiä. Sellainen on helppo sujauttaa esimerkiksi joulukortin kaveriksi kirjekuoreen jollekin kauempana asuvalle ystävälle, ripustaa kuuseen, laittaa ovikranssin koristeeksi tai laittaa ikkunaan. Kivoja ideoita lumitähtien käyttöön liittyen löytyy Lauran verstaasta. Samaisessa paikassa on myös paljon lumitähtien ohjeita.

Näiden tähtien ohje on myös löytö netin ihmeellisestä maailmasta. Tämän tähden englanninkielinen ohje löytyy täältä.

Tein tähtiä eri paksuisista puuvilla- ja virkkauslangoista ja lopputulos oli mielenkiintoisen erilainen. Tämän tähden luvataan valmistuvan vartissa ja kun ohjeen parin tähden jälkeen muisti ulkoa, niin tuo lupaus piti ihan paikkansa. Englanninkielinen ohje löytyy tästä.

Näihin voi kokeilla kaikenlaisia kotoa löytyviä langanloppuja ja tähdet ovat oivaa ajanvietettä esimerkiksi bussimatkoilla. Yhden tähden tekemiseen meni mallista riippuen 15-20 minuuttia. Lopuksi tärkkäsin tähdet sokeri-vesi-liuoksella (1 osa sokeria ja yksi osa vettä).

Rosé-kukkia ponchossa

Tämä lämmin poncho on tehty rosé-tekniikalla. Punaiset kukat on tehty ensin erikseen ja sitten ympärille on virkattu mustalla ketjusilmukkakaaria, joilla terälehtien lankalenkit sidotaan yhteen. Ponchon ohje on kesän 2009 Novita-lehdestä.

Ponho muodostuu 42 palasta. Jokaisen palan keskellä on rosé-kukka, jonka aloitus- ja lopetuslangat pitää päätellä, samoin palan ympäri virkatulla mustalla kehyksellä on aloitus- ja lopetuslangat. Joten juuri mikään muu tämän poncon tekemisessä ei ollut työlästä paitsi lankojen päättely. Yhteensä pääteltävää tuli 4 lankaa/pala ja 42 palassa lankoja on siis yhteensä 128!

Punainen lanka on Red Heart Denver ja musta Novitan paksumpaa sukkalankaa. 

Poncho on tehty tilaustyönä ja se lähtee uuteen kotiin, työpaikan palkanlaskijalle:)

P.S. Ponchon uusi omistaja otti sen saman tien käyttöön ja meni ehkä 10 minuuttia, kun minulta tilattiin toinen, sinivihreillä kukilla oleva poncho. Seuraavana päivänä sain vielä pari tilausta lisää, joten mikä onkaan parempi mainos kuin käyttäjälleen hyvin sopiva ja istuva vaate käytössä. Ponchoilua on siis luvassa jatkossakin:)