Lankaretkellä etelän ihmemaassa

Karnaluks, tuo tarunhohtoinen lanka- ja ompelukansan ostosparatiisi lahden takana on nyt tullut tutuksi minullekin. Iso kiitos ja kumarrus tästä kuuluu Lilan luomuksiin, jonka välitön ja sydämellinen kirjuri otti minuun ja muutamaan muuhun "villakoiraan"  yhteyttä syksyllä ja ehdotti yhteistä reissua Tallinnaan. Lähdin mukaan enempiä epäröimättä, koska olin aikaisemmilla Tallinnan-reissuillani nimenomaan epäröinyt omien suunnistustaitojeni ja miehen lankakestävyyden osalta, enkä ollut tuonne Karnaluksiin vielä eksynyt. Ja sitä paitsi en ollut utelias vain Karnaluksin suhteen, vaan oli kiva tutustua myös innokkaisiin puikkojenheiluttajiin blogien takana.

Mutta nytpä on Karnaluksin tarjonnasta nähty ainakin pieni osa ja ihmeteltävää totisesti riitti. Monen blogin avustamana olen pyörinyt lankahyllyjen ja laatikoiden, nappiputkiloiden, vetoketjumetrien ja kangaspakkojen välissä virtuaalimatkoilla. Puhuttelevia kuvia löytyy lisää mm. täältä. En silti arvannut, että niitä kaikkia ja vielä paljon muuta on NIIN paljon. Hurautimme Hermanni 1:ssä sijaitsevaan Karnaluksiin satamasta taksilla. Erittäin kattavat tiedot kaupan tarjonnasta, maksuvälineistä, jonotuskäytänteistä ja muusta tärkeästä sekä hyvät ohjeet sijainnista niin julkisilla liikkuvan kuin apostolinkyytiä käyttävänkin näkökulmasta löytyvät täältä.

Liike ei ulospäin näytä kovinkaan kummoiselta eikä varsinkaan niin isolta ompelu- ja neulontatarvikkeiden ja materiaalien tukulta, että sellaista ei Suomesta löydy kaiketi mistään. Sisällä sitten onkin aivan eri meininki. Kangaspakkoja, lankahyllyjä, vetoketjupinkkoja, nappiputkiloita, verhotupsuja, puikkoja, helmiä ja kaikkea muuta kuviteltavissa olevaa on tarjolla metreittäin. Yhdellä matkalaukulla varustautunutta shoppailijaa alkoi jo ovella pyörryttää, että nyt tuli kyllä mukaan ihan liian pieni laukku..

Lisää pyörryttävää oloa oli luvassa, kun hyllyjen välissä kierreltiin tovi jos toinenkin ja ulkoilman -20 pakkasasteesta tulleella alkoivat monet vaatekerrokset ja paksu takki kerätä lämpöä lankakorin kanniskelun lisäksi. Hikinen vaellus kuitenkin kannatti, koska mukaan tarttui monenlaisia uusia ja ihania tuttavuuksia. Ja mikä parasta, suurinpiirtein pysyin ennakkoon laaditun ostoslistan raameissa, eli holtittomaksi meno ei sentään yltynyt.

Taannoin hehkuttamaani Rogue-hupparia varten löysin aivan ihanaa Schoeller & Stahlin Ronda-lankaa. Sitä lähti mukaan varmuuden vuoksi sekä petroolinsinisenä (väri tummempi kuin kuvassa) että ajattoman harmaana, koska en osannut päättää kumpi sopisi malliin ja minuun paremmin. Osaatteko te?

Pariin tilausponchoon löytyi myös mukavasti materiaalia, mutta niistä enemmän sitten kun työt ovat valmiina ja uusilla omistajillaan. Samaten kullan- ja hopeanväristä ompelu- ja kirjontalankaa, vetoketjuja ja muuta pikkutilpehööriä kertyi ostoskorin pohjalle. Äitille myös tiedoksi, että kyllä mukaan tarttui muutama verhotupsu, ja ne matkustavat Koskelle jossain sopivassa kohdassa.

Karnaluksista matka jatkui kävellen kohti keskustaa. Matkalla poikettiin lähes vastapäätä Tartu maantien toisella puolella olevaan pikkupuotiin Löng ja löngast / Wool & woollen. Varsin ihastuttava paikka oli tämäkin ja itselleni aivan uusi tuttavuus. Kaupasta tarttui mukaan kolme kerää 100% shetlannin villaa ja 100 gramman kerän hinta oli vain käsittämättömät 3,13 e! Kerässä on vyötteen mukaan 800m lankaa, joten se on edullisuutensa lisäksi myös varsin riittoisaa tavaraa ja päätynee johonkin huiviprojektiin. Tarjolla olevien villakerien värit olivat murrettuja luonnonsävyjä. Tämä kauppa pitää muistaa seuraavallakin Tallinnan-reissulla. Kattava esittely sijainnista, liikkeestä ja sen tarjonnasta löytyy täältä.

Matkalla keskustaan koukattiin Abakhan fabrics -kangaskaupan kautta, josta mukaan ei ihme kyllä tarttunut kuin solkia ja nappeja. Tästä jatkettiin kävellen vanhaan kaupunkiin Vene-kadulle, kohteena Puu ja Putuka Pood. Pienestä puodista löyty taidokkaita erilaisista puulajeista tehtyjä käyttö- ja koriste-esineitä ja mikä meitä erityisesti veti puoleensa, puisia kohtuuhintaisia nappeja. Hinnat olivat 0,50-3,00 euroa. Näille napeille ei vielä ole määritelty tarkkoja kohdekoordinaatteja, mutta niitä oli niin rauhoittava jo pelkästään hipelöidä sormissa, että muutama lähti mukaan. Samaten luonnonläheinen rintakukka, joita onkin ennestään jo yksi omassa käytössä kun ihastuin tähän edellisellä Tallinnan-reissullani. Tämä yksilö  etsii uutta kotia arvonnassa, joka on tulossa tänne tuota pikaa . Kunhan nyt selvitään ensin tästä lankamatkan hekumasta:) Täällä minua ilahdutti erityisesti myös kaunis  ja teemaan sopiva, viimeistelty paketointi.

Aika juoksee Tallinnassa harmittavasti ihan samaa vauhtia kuin täällä kotonakin, joten aivan liian pian piti suunnata takaisin kohti satamaa. Matkan varrella napattiin mukaan vironvilloja Sadamarketista ja sitten olikin jo aika siirtyä laivaan lepuuttamaan jalkoja ja ihailemaan ostoksia. Ja neulomaan eilen illalla kymmenen jälkeen aloitettua Revontulihuivia, joka seilasi mukana matkaneuleena.  Kyllä pöydällinen puikkoja heiluttelevia naisia saikin osakseen ansaittua huomiota ja uteliaisuutta sekä meno- että tulomatkalla, mutta emmepä olleet ainoita joilla oli lankakerä matkaseuralaisena jo mennessä.

Reissusta riittää muistelemista ja tekemistä piiitkäksi aikaa, joten kiitos vielä Lila, Kytsätär, Zelda, Maiju ja Siina ihanasta ja pirteästä matkaseurasta! Koska tältä reissulta tarttui jokaiselle jotakin, niin otetaanhan uusiksi ennen kuin nämä langat on kulutettu loppuun:) Ennen sitä lienee kuitenkin paras painua ellei nyt ihan lankojen keskelle ukkumaan niin ainakin peiton alle, niin huomenna niistä langoista jaksaa jotain tehdäkin.