Keittiö seinällä ja muita pienen asunnon pelastuksia

Pienen asunnon ainainen ongelma ovat liian pienet säilytystilat missä tahansa osassa asuntoa ja mille tahansa tavaroille. Täyttyvät ne kaapit ja laatikot kyllä isommassakin asunnossa, mutta pienen asunnon olemattomat säilytystilat tarjoavat todellisen haasteen. Eteiseen liittyen näistä jo jutustelinkin jokin aika sitten. Koska säilytystiloja ei ole, käy hyvin nopeasti niin, että keskeneräisiä ja akuutissa vaiheessa olevia projekteja löytyy pöydiltä, sängystä, television päältä ja yleensäkin kaikista mahdollisista paikoista, joihin niitä voi varastoida. Tämä taas johtaa yllättävän äkkiä sellaiseen tilanteeseen, että asunto muistuttaa enemmän varastoa. 

Päästäkseni eroon tästä varasto-lookista vietin viikonlopun siivoamalla varastoa. Tyypillinen kerrostalon kanaverkkovarasto, ilman vaatetankoa tai minkäänlaisia hyllyjä tai kaappeja on oikein otollinen paikka kasata laatikoita ja pussukoita päällikkäin ja lomittain ja sekaisin ja päämäärättömiksi kasoiksi, niin että lopulta ei löydä mitään eikä edes tiedä, mitä kaikkea varaston uumenissa piilee. Sitten vielä se ainut talvitakkien ripustustangon virkaa tehnyt naru päättää katketa ja pompat ovat pitkin lattioita. Kun vielä sisällä asunnossa vallitsevan kaaoksen taltuttamiseksi tarvitaan varaston viimeisimmästä takanurkasta eräs iso rottinkiarkku, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lusikka (tai tässä tapauksessa vasara) kauniiseen käteen ja ryhtyä siivoamaan oikein urakalla.

Kerrostaloissa on useimmiten haasteena, että kun tarvitsisi jonkun pienen laudanpätkän tai levynkulman johonkin korjaukseen, pitäisi niitä varten lähteä kauppaan. Hukkapaloja ei pyöri nurkissa, koska normaaleihin arkipuuhiin ei useimmiten kuulu puutöiden tms. tekeminen. Niinpä ei myöskään nurkissa pyöri noista kyseisistä hommista yli jääneitä materiaaleja, joita voisi hädän tullen vaan napata käyttöön.

Vaaan onneksi täällä sentään joku laittaa sisutuksia tai verantoja uusiksi ja sen seurauksena ovat olemassa  roskalavat. Varaston surkeaa tilaa pähkätessäni osui lenkillä eteeni juuri tällainen roskalava, josta pilkisteli jonkun terassin vanhoja lautoja. Toisen roska on toisen aarre, joten nappasin mukaani pari lautaa eikä aikaakaan kun ne oli vasaran ja muutaman naulan avulla viritetty varaston kattoparrujen väliin ja talvitakit hyrisivät tyytyväisenä orrella. Kun sotkun selvitys purkulautojen avulla pääsi vauhtiin, tulikin varasto siivottua oikein kunnolla.

Pienessä keittiössä keittiövälineet käyvät kovaa taistelua paikasta auringossa eli laatikoissa. Onnekseni bongasin Näppärät säilytystilat -nimisestä kirjasta kaaoksen taltutukseen tämän seinäpussikon ohjeen. Taustana on 81x66 cm kovalevynpala vanhempien varastoista (siellä niitä hätätilanteen laudanpätkiä ja levynpaloja on urbaania ympäristöä paremmin saatavilla). Sen päällä on teräviä reunoja ja kulmia pehmentämässä polyesterivanua ja pellavainen päälikangas. Koko komeus on isketty niittipyssyllä levyyn kiinni. Taustakangas on niitattu taustalevyyn kiinni myös taskujen yläosasta sisäpuolelta, jotta taskut eivät alkaisi tavaroiden painosta roikkua rumasti.

Käden ulottuvilla olevan seinän lisäksi olen valjastanut säilytyskäyttöön kahden oven yläpuolisen tilan. Vuokra-asunnossa säilytystilojen massiivinen lisääminen ei käy ihan kädenkääntessä, ellei halua ruinata lisäkaappeja vuokranantajalta (jos niille yleensä olisi tilaa jossain) tai halua tehdä seiniin isoja reikiä. Tämä hylly on tehty määrämittaan sahatusta pähkinänvärisestä liimapuulevystä sekä vain yhdellä ruuvilla kiinnitettävistä tukiraudoista, joita on 250 cm:n pituista hyllyä kannattamassa yhteensä neljä. Raudat löytyivät Bauhausin poistokorista. Ja kuten näette, langat ja käsitölehdet tuon hyllyn ovat vallanneet:)