lauantai 14. syyskuuta 2013

Kädentaitojen superviikonloppu - Helsinki Design Week and other handicrafts


Tänä viikonloppuna pääkaupunkiseutulaisia kädentaidoista, designista ja kekseliäistä oivalluksista kiinnostuneita hellitään oikein olan takaa. Tapahtumia osuu Helsinki Design Weekin ja Kädentaitomessujen siivittämänä samalle viikonlopulle niin paljon, että ei meinaa kaikkiin edes ehtiä. Parhaani kuitenkin yritin ja rutkasti hyviä oivalluksia ja tekemisen meininkiä tarttui matkaan. Katu-uskottavuuden nimissä piti tietysti edustaa myös omalla olemuksellaan jotakin alussa mainituista asioista, joten tuunasin itseni Helsinki Design Week -kuntoon.


Lönkan Fidalta tarttui jokin aika sitten matkaan kokopitkä hame, jonka värit ja kuosi olivat kerrassaan vastustamattomat. Pitkänä hame olisi kuitenkin ollut melko raskas, joten saksin sen polvimittaiseksi, metsästin toiselta kirpparilta värimaailmaan sopivan paidan ja kietaisin hiuksiin yli jääneestä kankaasta surautetun huivin. Voilá!


Uudessä tyylikkäässä asussa suuntasin ensin Helsingin Wanhan Sataman Kädentaitomessuille. Mukaan tarttui mm. joulukorttitarvikkeita, joten jospa vaikka tänä vuonna kerrankin saisi tehtyä kortit ajoissa. Ei siis ainakaan voi syyttää materiaalien tai ideoiden puutetta, kummatkin ovat plakkarissa. Wanha Satama pursusi upeita esimerkkejä taitavien kädentaitajien töistä ja tarjosi runsaasti erilaisia materiaaleja. Mutta huh, sainpas pidettyä lankakeränäppini kurissa ja mukaan tarttui vain yksi vyyhti ja mm. ihanat Norot ja niihin kuuluva villatakkiohje eivät lähteneet mukaan. Kun edellinen Noro-neulekin on vielä lankoina kaapissa..


Wanhasta Satamasta suuntasin Kaapelitehtaan Design Market -tapahtumaan. Matkalla vastaan käveli ihmisiä kaikenmoisten kassien ja kantamusten kanssa ja kun pääsin pihaan, oli siellä jokseenkin ruuhkaista. Tosin sisällä ei sitten meinannut päästä edes eteenpäin. Mutta kun oppi luoviman ruuhkassa ja osui oikeille osastoille, löytyi varsinainen helmi: Vallilan Pohjola, John Nurmisen säätiön vanhojen karttojen mukaan painettu kangas. Työkaverin kanssa kävimme sisustuslehtien innoittamana etsimässä kyseistä kangasta jokin aika sitten Vallilan Outletista ja siellä kerrottiin, että se on joka paikasta loppu eikä kyseistä kangasta enää tehdä lisää. Ja nyt sitä lekotti kokonainen rulla myyntipydällä hintaan 8 euroa/metri! Eli teinpä työkaverin iloiseksi, kun tällainen ihanuus tuli vastaan:)


Eilen piipahdin Senaatintorin laidalle Bockin taloon avatussa MadeBy Helsinki -kollektiivin putiikissa. Siellä vietetään virallista avajaisviikonloppua nyt, joten kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa paikka. Design Market ja Wanhan Sataman messut ovat avoinna vielä huomenna sunnuntaina.


Vielä ennen kotiinlähtöä törmäsin hyvän tuulen saippuakupladesigniin, Ruffle Armyn tyyliin:) Näistä kaikesta innostuneena menen tekemään omaa designia Marimekon Lumimarja-kankaasta, josta on tarkoitus surauttaa siskolle verhot. Leppoisaa lauantaita täältä melkein ompelukoneen takaa!

**********

This weekend Helsinki celebrates Design Week and there is a lot of different happenings. I visited Helsinki Handicraft Fair in Old Harbour and  Design Market at Cable Factory, which is one of the most popular events during the week. Both of the events are open also tomorrow.

I also did something with design and handicrafts by myself and tuned a long skirt found from a flea market. After cutting and sewing for a while, I got a skirt and a scarf and when I found a shirt of appropriate colour from another flea market, the style was perfect:) Have a happy weekend!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Mekko kävi Stonehengellä - Visiting Stonehenge


Kesän ihanista ja kaikenlaiseen ulkotekemiseen kannustavista keleistä huolimatta jotain sentään tuli tehtyä ompelukoneellakin. Aurinkoisia tunnelmia onkin ommeltu tähän mekkoon, joka kävi kesän aikana mm. Stonehengellä!

Ei taida sellaista naista olla olemassakaan, joka ei reissun ollessa näköpiirissä olisi sitä mieltä, että minullahan ei ole yhtään mitään sopivaa päällepantavaa. Näin kävi tietysti täälläkin keskellä heinäuun helteitä. Koska reissun kohteena oli mm. Pariisi, päätin haluta pilkkuja. Mutta en kuitenkaan sellaisia ihan tasaisen säännöllisen kokoisia ja riveissä seisovia polka dotseja vaan jotain vähän vähemmän orjallista. Eurokankaan palalaarista löytyikin juuri sopivan pilkullinen punavalkoinen pala. Varsin vauhdikkaasti tämä muotoutui simppeliksi ja rennoksi mekoksi. Kaavat Suuri Käsityölehti Tämän kanssa oli hyvä suunnata reissuun.


Mekon alle oli kätevä pukea caprit kun sää joinakin aamuina oli hiukan viileämpi. Astetta virallisemman ilmeen sai vyöllä ja aivan kesätunnelmissa mentiin, kun varpaat kastettiin vielä punaiseen kynsilakkaan. Koska tämä ei väritykseltään ole aivan hempeimmästä päästä, menee se vielä syksymmälläkin kun lisää kerroksia sekä alle että päälle. Tykkään!


Mutta minkälainen se Stonehenge sitten oli? Huristelimme Pariisista bussilla Normandian läpi Englannin kanaalille, joka ylitettiin lautalla. Seuraavana päivänä bussin nokka suunnattiin kohti Salisburya ja Stonehengen esihistoriallista kivimonumenttia. Matkan aikana ei selvinnyt, onko rakennelma ollut temppeli, hautapaikka, kulttipaikka vai kenties ulkoavaruuden olioiden kätten työn tulos, mutta juurikin sellaisena se seisoi keskellä peltoa, kuin tyypillisimmät kuvat kertovat. Paitsi että se oli paljon pienempi kuin olin kuvitellut.


Aivan yksin kivikehä ei sentään seisonut keskellä ei mitään, totuus näytti enemmänkin tältä. Kivet jököttivät keskellä isoa, lyhyeksi niitettyä heinäpeltoa. Mahtaa siinä jollakin isännällä olla harmia, kun näitä kiviä ei niin vain keräillä ja kuskata pois pellolta! Sen sijaan bussit kuskaavat paikalle noin miljoona turistia vuodessa. Ja turistit taas vaativat vessoja ja matkamuistomyymälöitä ja kahviloita, joita oli kyllä pellon laidassa yllättävän vähän ja pienimuotoisina ottaen huomioon monumentin kuuluisuuden. Paikka vaikuttikin jotenkin helposti lähestyttävän kotikutoiselta verrattuna moniin muihin, pitkien jonojen eristämiin kuuluisiin nähtävyyksiin.


 Kivikehä oli kuuleman mukaan aidattu noin 30 vuotta sitten, jotta vältettiin ylimääräisten merkkien ja kaiverrusten ilmestyminen kiviin. Koska ei ollut kesäpäivänseisaus, aitojen sisäpuolelle ei ollut mitään asiaa. Niinpä kohtalaisen kokoinen ihmiskehä ympäröi aidattua kivikehää.


Näin jälkeenpäin voi todeta, että tulipahan käytyä ja nähtyä. Kuvamuistot Stonehengeltä tarjoaa jälleen miehen uusi kamera ja hänen minua parempi kuvaustaitonsa tuon uutuuden käsittelyssä. Yksi mukava muisto lisää menneen kesän tarinoihin:)

**********

I visited Stonehenge during my summer holiday. The place was just like in the pictures, in the middle of fields. However it was quite a bit smaller than I thought. Anyway it was nice to visit the place, especially when I had my new summer dress on. This is made of jersey. Really quick to sew and casual to wear. So I would say it's almost perfect!

lauantai 31. elokuuta 2013

Pala Pariisia muutti meille - We have a piece of Paris at home


Versaillesin palatsia tai Eiffel-tornia ei oikein kannata yrittää siirtää Suomeen tai omaan kotiin, sen verran ovat tilaavieviä ja hankalasti siirreltäviä. Ja voisipa Ranskan valtiollakin ola jotain sanomista asiaan:) Pieni pala Pariisia kuitenkin tuli mukanamme kotiin ja vie ajatukset kesäisiin reissutunnelmiin aina, kun syyssateet uhkaavat lamauttaa. Siispä tervetuloa ystävien kahvilaan!


Cafe des amis tarttui mukaan Seinen rannan bukinistikojulta. Kehystämättömänä tosin, joten sen kuskaaminen rullalla oli oikein sujuvaa. Ja nyt se toivottaa ruokapöydän päädyssä ystävät tervetulleiksi illanistujaisiin ja meidät itsemme niin kiireiseen aamupalapöytään kuin viikonlopun viipyileviin hyvin syömisen hetkiinkin.


Television yläpuolelle saatiin hankittua tauluhylly, jossa vaihtuvat taidenäyttelyt ja valokuvakollaasit aina mielialan mukaan. Tällä hetkellä siellä ollaan Pariisissa:)


Eiffel-torni on keittiössämme edustettuna peltilaatikon ja sen sisältämien pipareiden voimin. Ainakin siihen asti, kun rapeat hillosilmäpikkuleivät karkaavat parempiin suihin! Peltiset mitat ovat löytö Helsingin kaupunginmuseon myymälästä.



Pipareita voi kaivella myös tästä purnukasta. Ainakin hetken päästä. Tämä kotiutui ihan tuosta lähi-Prismasta, mutta kylläkin ilman pipareita. Joten jotta kukaan ei tulisi huijatuksi, voi ja munat ovat olleet jo tovin lämpiämässä ja täällä kahvilassa paistetaan pian murokeksejä. Niitä nautitaan alkusyksyn pimenevässä illassa ensimmäisten kynttilöiden valossa.  Lämmintä lauantai-iltaa!

**********

I couldn't bring Eiffel tower or Versailles palace home from Paris, but however something, a little piece of Paris came with us home. Cafe des amis is a painting bought from second hand book shop or a bouquiniste, the word which the French particularly use for those bookstalls along the Seine. The painting will welcome our friends to spent an evening with us and it also delights us during hurry mornings or a weekend with good food.

Today I think it's a weekend with deliciuous bisquits, because I'm going to make them right now. If we don't eat all of those, we can always store the leftovers to a tin with an image of Eiffel tower.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

C'est Paris!


Hengissä ollaan, vaikka viime viikkoina täällä onkin vallinnut lähes täysi hiljaisuus. Sulkakynä on viettänyt kesää ja huininut niin Pariisissa, Lontoossa, Keski-Suomessa kuin omassa puutarhassakin niin, että muste on vallan päässyt kuivahtamaan leppeässä kesäauringossa eikä tekstiä ole soljunut totuttuun tahtiin.


Vieläkin tuntuvat sanat olevan vähän hakusessa ja mieli viipyilee Pariisin kaduilla ja kujilla, Seinen rannan bukinistien kojuilla.. Vaikka olenhan minä sentään ollut töissäkin loman jälkeen jo kolme viikkoa! Joten jos nyt jotain hyvää tästä hiljaisuudesta pitäisi kaivaa, niin lohduttavaa lienee se, että loman positiiviset vaikutukset eivät häviäkään viikossa. Kuten jotkut tutkimukset väittävät.

Mutta siispä pitemmittä puheitta, tervetuloa mukaan nojatuolimatkalle, c'est Paris!


Ensi töiksemme käväistiin ihan pienessä metsästysmajassa. Lienevät ranskalaiset majanmitat ja määritelmät vähän eri kokoluokassa kuin täällä meillä kotimaassa, jos tätä Versaillesin hulppeaa palatsia tai edes osaa siitä voi pitää metsästysmajana. Sellaisestahan koko komeus on kuulemma saanut alkunsa. Kaunis päivä oli houkutellut meidän lisäksemme paikalle muutaman muunkin..


Peilisali oli juuri niin upea kuin se kaikkien kuvien perusteella antaa ymmärtää olevansa.


Sisällä vallitseva kuumuus houkutti kurkkimaan vilvoittavaan puutarhaan. Jonne onneksi päästiinkin. Tosin alkuperäisistä 2000 suihkulähteestä enää vain noin 1700 on kuulemma jäljellä, eivätkä nekään kaikki ole toiminnassa. Mahtaisiko edes nykyisillä vedenkuljetussysteemeillä olla mahdollista pitää noin suurta määrää suihkulähteitä yhtäaikaa päällä.. Muotopuutarhassa törmäsimme niin pyramideihin kuin teekannuihinkin ja lapsuudessa kokoamani 1000 palan palapelin kuvissa olleet sokeritoppapensaat olivat myös tallella:)


Kokonaisuudessaa puutarha oli niin valtaisa, että sen perusteellisempaan kartoittamiseen olisi tarvittu useampikin vierailupäivä. Ja ehkä myös kartta ja kompassi. Joten seuraavaksi suunnattiin hiekkaisin varpain laakeista maisemistavähän korkeampaan paikkaan.


Ja valloitettiin Eiffel-tornin kolmas ja ylin kerros 281 metrin korkeudessa. Näkymät joka suuntaan olivat huikeat!


Jos oli Eiffelin korkeuksissa romanttinen olo, niin samaa sarjaa elämyksiä oli tarjolla myös maan pinnalla. Mikään matkaopas ei kai ole vielä keksinyt varustaa turistipariskuntia nimin kaiverretuilla lukoilla, mutta siitä huolimatta Pont des Arts suorastaan tulvi siltaan ja toisiin lukkoihin kiinnitettyjä kaiverrettuja lukkoja. Lieneekö tapa paikallisten vai turistien lukoista lähtöisin, paljon niitä ainakin oli. Arvatkaapa vaan kellä on tuommoinen mukana seuraavalla Pariisin-reissulla:)


Sitä kuuluisaa Pariisin romantiikkaa voi aistia myös Luxemburgin puistossa. Tänne voi melkein kuvitella myös vannetta kantavan tytön, nuoren neidin karanneita hiuksia palmikoivan lastenhoitajan ja varjoisalta sivupenkiltä iloista menoa seurailevan vanhan rouvan. Aivan kuten Albert Edelfeltin maalauksessa.


Kaunis päivä kääntyi tunnelmalliseksi illaksi. Kiipesimme Montmartren kukkulalle Sacre coer -basilikan portaille katsomaan auringonlaskua. Jota sinne ei kuitenkaan näkynyt, portaat kun olivat itse asiassa auringonlaskua ajatellen ihan väärään suuntaan.. Vanhan taiteilijoiden ja boheemien asuinalueen tunnelmasta oli vielä jotain jäljellä nykyajankin leppeässä illassa, jossa katutaiteiijat sekä soittivat että maalasivat uteliaiden iloksi. Kukkulan juurella olikin sitten tarjolla hiukan toisenlaista viihdettä.


Olen käynyt Pariisissa kerran aikaisemmin, kuusi vuotta sitten. Tuolloin oli suuri hinku nähdä kuuluisa Moulin Rouge ja yhtä suuri oli pettymys, kun kuuluisa yökerho tuntui olevan ahdettuna naapurirakennusten väliin eikä päivänvalossa näyttänyt juuri Linnanmäen Vekkulaa kummemmalta paikalta. Toisin on asianlaita illalla, kuten tällä reissulla saatoin todeta. Valot herättävät paikan eloon niin ulkoa kuin sisältäkin. Sisäinen elo tosin jäi meiltä henkilökohtaisesti toteamatta, koska noin 100 euron kabaree-lippu ei tuntunut ihan sopivimmalta menoerältä omaan matkabudjettiin. Jonosta päätellen moni muu kyllä oli päättänyt köyhtyä rahallisesti ja rikastua elämyksellisesti tuona iltana.


Yö päättyi Louvren nurkille ja lähimmälle metroasemalle vain todetaksemme, että viimeinen metro meni jo.. Louvrea ihasteltiin vain ulkoapäin, eiköhän se Mona Lisa odota meitä seuraavaan vierailuun. Koska sellainen on takuuvarmasti tulossa:)

Reissussa oltiin miehen kanssa kaksitaan. Kolmantena pyöränä mukana roikkui uusi kamera ja yllä olevat  kuvat ovatkin kameran ja miehen yhteistyön tulosta.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Virkkuukoukun kesä - Summer Crocheting


Pitkästä aikaa! Alkukesä on yrttilaatikon pystyttämisen jälkeen vilahtanut ohi niin vauhdilla, etten ole juuri ollenkaan ehtinyt tänne virtuaalisen sulkakynän varteen sen paremmin kirjoittajana kuin kommentoijanakaan. Tähän väliin mahtuvat niin juhannus, aita- ja pihaprojektin eteneminen kuin kesäloman alkaminenkin. Ja sitä ennen kipeäksi tuleminen.


On se kummallista, miten koko vuosi paahdetaan täysillä eikä kuumetta tai flunssaa iske lainkaan, vaikka välillä voisi toivoakin paria sängynpohjapäivää oravanpyörän pysyttämiseksi. Juuri ennen kesälomia, kun kiireisemmät ajat töissä antavat vasta syksyllä odottaa itseään, mutta kuitenkin yhtä ja toista pitäisi saada kuntoon ennen lomaa, iskee sitten kuume. Täysin varoittamatta yhden pihapuuhailupäivän jälkeen alkavat hampaat kalista eikä kaksikaan peittoa saa millään lämpimäksi. Joten työpöytä jäi sitten siivoamatta ja loma alkoi sänkymakoilulla pari päivää etuajassa.


Tuosta makoilusta saivat kipinän myös nämä puikkopurnukat. Kun ei oikein jaksanut tehdä mitään muuta kuin lukea tai maata, niin tämä oli tarpeeksi aivotonta puuhaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olin jo pidemmän aikaa säästänyt tyhjentyneitä hillo- ja kurkkupurkkeja kuivatuskaapissa tarkoituksena tuunailla niistä puikoille ja koukuille säilytyspurkit. Tarkoitusta varten oli hankittu myös kerä Novitan sateenkaarilankaa silloin kun sitä vielä sai. Tuo kerä on pyörinyt lankakopassa ees sun taas, enkä oikein vieläkään ole varma, miten noihin väreihin suhtautuisin. Toisaalta niin ihanan värikäs ja pirteä, toisaalta ehkä jopa hiukan liian värikäs. No, puikkopurkeissa tämä ainakin tuntuu toimivan hyvin. Värikkääseen lopputulokseen päätyisi myös jämälangoilla, napeilla jne. kuten täällä.


Lanka ja purkit tuntuvat nyt muutaman päivän kattelun jälkeen niin pirteiltä, että tämmöisiä taitaa lähteä töihinkin pari kappaletta kynäpurkeiksi. Ellei maanantaiaamu näitä kattellessa lähde käyntiin, niin mitenkä sitten:) Jahka sinne töihin kesälomien jälken taas pääsen. Sitä työpöytää siivoamaan.

Mutta ei mietitä sitä nyt, vaan nautiskellaan kesästä ja auringosta ja leppoisasta oleilusta!

**********

Just before summer holiday I got sick. Just lying on the bed is not so nice, but however, you are so tired that you can't do almost anything else. Except this kind of summer crocheting. You'll need just empty and clean jam pots or cans, some thick garn and a crochet hook. The idea is seen here. Easy, colourful and perfect summer handicraft!