torstai 10. maaliskuuta 2016

Vauvan tilkkupeitto


Jee, olen opettanut vauvan ompeluassistentiksi ja tykkäämään koneiden hurinasta, joten syöttämisen, kakkavaippashown ja nukuttamisen lisäksi alkaa täällä pikkuhiljaa tapahtua ompelurintamallakin jotain:) Ja se jotain on nyt kierrätyskankaista inspiraation ja suurimman osan materiaaleistaankin saanut vauvan leikkimatoksi ajateltu tilkkupeitto.

Kesällä siivosimme miehen kanssa varastoa ja päätimme luopua joistakin sinne yhteenmuuton seurauksena hilloutuneista miehen vanhoista lakanoista. Ai miten niin varastoon on päätynyt juuri miehen lakanoita:D?


Koska lähes mitään ei voi heittää kuitankaan pois, siirtyivät lakanat varastosta tilaa viemään ompeluhuoneeseen ja siellä projektikankaiden kasaan. Silloin jo ajattelin, että ne voisivat jatkaa elämäänsä vauvan tilkkupeitossa, mutta taas kerran ehti kulua kuukausi jos toinenkin, ennen kuin tuo peitto ehti paininjalan alle.

Tähän peittoon on säilötty kankaita kahdesta tyynyliinasta, yhdestä pussilakanasta, vanhoista farkuista sekä kangasvaraston kätköistä löytyneistä tilkuista. Leikkelin 14 x 14 cm tilkkuja summassa kaikanlaisista kankaista, jotka mielestäni sopivat yhteen noiden lakanoiden värimaailman kanssa. Tarkkaa suunnitelmaa kuvioista tai sommittelusta ei ollut, joten työn ehkä hauskin vaihe olikin, kun sai levittää tilkut lattialle ja ryhtyä taiteilemaan:)


Taustakangas on Finlaysonin lakanakangasta jostakin 90-luvulta. Kuosi on isoruudullista, joten se sopii vallan mainiosti tilkkuhenkisenä tähän työhön. Täytteenä on jokin käytöstä poistunut kevytpeitto. Loppujen lopuksi tähän kului paljon enemmän aikaa kaikkine tikkauksineen ja säätämisineen kuin olin aluksi ajatellut. Mutta nyt nämä lakanat elävät varmasti pidempään kuin lakanakäytössä olevat, kun tämä ei toivottavasti aivan heti kulu puhki.


Ja kyllä, varastossa on vielä possunpunainen lakana odottamassa uutta elämää. Kaikki käytöstä poistetut eivät sentään olleet miehen lakanoita:)

12 kommenttia:

  1. Nyt tiedän, mitä tapahtuu tuon oman mieheni vanhoille lakanoille ja tyynyliinoille! Kiitos vinkistä! Mahtavan peiton olet tehnyt :)

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanan värimaailman olet kehitellyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värimaailma lähti oikeastaan tuosta sini-harmaa-vihertävästä tyynyliinasta. Kyllä leikattuna oli vaaleanpunaisiakin tilkkuja, mutta jotenkin ne eivät sitten sopineetkaan joukkoon.

      Poista
  3. Meillä vauva on jo innostunut niin kovasti ompelemisesta, että varsinkin se paininjalka on hänen mielestään ihan vastustamaton kapistus. Ei siis oikein onnistu ompeleminen hänen kanssaan nyt toistaiseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, meillä toistaiseksi vaan tuijotetaan tiukasti lattialta. Tosin jos käsien ja jalkojen huitomisella pääsisi jo eteenpäin, niin ompelypöydän alta varmasti löytyisi tämäkin neiti hyvin äkkiä.

      Poista
  4. Kaunis peitto, minustakin tässä on ihanat sävyt. Mukavaa vauva-aikaa sinne päin ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aika menee kyllä kuin siivillä, vaikka mitän erikoista ei tehdäkään. Ei liene ihan tuulesta temmattu se lause, jonka useamman kerran olen kuullut. Että pitää nauttia joka hetkestä, lapset kasvavat niin nopeasti.

      Poista
  5. Aivan huikean ihana peitto! Omaan värisilmääni ja estetiikantajuuni kolahtaa kuin tonnin leka.

    Ja se aika kyllä menee. Välillä sitä eläessä tuntuu, että mikään ei liiku mihinkään ja olen ikuisesti täällä kakkavaippojen keskellä jumissa, mutta toisinaan taas tajuaa, että aika vaan juoksee käsistä ja kohta tuo pieni ihanainen ei ole enää minun pikkuiseni lainkaan. Ihanaa, haikeaa ja surullistakin!

    VastaaPoista