Takana on ihana aurinkoinen syyspäivä ja yhteensä nelisenkymmentä kilometriä pyöräilyä. Kävin päivällä Käsityökorttelissa ja metsästämässä kuvansiirtopaperia. Tarkoituksena taiteilla ompelukoneelle uudet vaatteet.
Illalla käytiin siskon kanssa sadonkorjuukierroksella kuin kunnon metsästäjä-keräilijät ikään. Saaliina aronian marjoja kaupungin puskasta ja omenoita jonkun ystävällisen pakilalaisen puutarhasta. Aronian mustien marjojen pitäisi olla jopa terveellisempiä kuin mustikat, joten pakkohan niistä on kokeilla jotain tehdä. Omput oli jätetty korissa tienvarteen odottamaan omenapuuttomia herkuttelijoita ja aroniapuskat bongattiin Satokartta.net-palvelusta. Kyseessä on kartta Helsingin julkisista hedelmäpuista ja pensaista, eli sellaisista, jotka ovat ikään kuin ei-kenenkään maalla ja jotka tuottavat satoa veronmaksajien iloksi. Kunhan se veronmaksaja vaan tietää mistä tuota satoa hakea. Kartalle voi kuka tahansa merkitä löytämiään puskia muidenkin iloksi.
Kun kotiuduin saaliini kanssa, omenat suorastaan huusivat päästä iltapalaksi omenapaistokseen. Tuo jokasyksyinen herkku, joka yksinkertaisuudestaan huolimatta on vaniljajätskin tai -kastikkeen kanssa maailman parasta!
Ohjeitahan on netti pullollaan, mutta laitetaanpa sellainen nyt vielä tähän. Nappasin tämän suoraan Kinuskikissan sivuilta. Tein alkupeärisestä ohjeesta puolikkaan annoksen. Siitä riittää jälkkäriksi vielä huomiseksikin.
Kaura-omenapaistos
125 g sulatettua margariinia tai voita
4 dl kaurahiutaleita
1,25 dl fariinisokeria
1 rkl vaniljasokeria
1,5 tl kanelia
Omenoita sen verran, että uunivuoan pohja peittyy.
Pilko omena paloiksi uunivuoan pohjalle. Minulla oli tässä käytössä pyöreä reilu 20 cm halkaisijaltaan oleva Uunikokki-vuoka. Sulata voi/margariini kattilassa ja sekoita joukkoon kuivat aineet. Ripottele kaurahiutaleseos omenoiden päälle ja paista herkku noin puolisen tuntia 200 asteessa uunin alimmalla tasolla. Nauti lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.
Tuolla ihanalla ohjeella olen minäkin tehnyt omenapaistosta, tosin sen olen lapsuudenkodista mukaan napannut. Hienoa, että kaupungissakin pääsee sadonkorjuuseen! Meillä olisi aroniapuskissa marjoja vaikka kuinka, ne saisi kyllä joku poimia, jos tarvitsee :D. Itsellä menee niitä vähän, viime vuonna niillä värjättiin lankojakin. Oli muuten hieno se edellisen postauksen tukkajuttu ;).
VastaaPoistaMinä en myöskään oikein ole aikaisemmin älynnyt noita marjoja hyödyntää, mutta nyt siskon yllyttämänä päädyin puskiin. Marjat ja niiden käyttö ovat yllätävänkin tuntemattomia, vaikka niitä oikeastaan kasvaa hyvin monissa puistoissa ja puutarhoissa. Pensaiden syysväri on myös upea.
PoistaTätä voisikin testata, hurjan simppeliä ja ripsakkaa saada valmiiksi ja on gluteenitonta :)
VastaaPoistaJa kiitokset muuten parin postauksen takaiselle vinkille messuista ja käsityötapahtumista, noita Tampereen messuja voisin ehdottomasti tänä vuonna harkita :)