Ei syksyä ilman ponchoa

Pakko varmaan tämän tuulen ja sateen keskellä tunnustaa, että syksy on tullut ja lämmittävälle poncholle on taas kysyntää. Ei siitä mihinkään pääse. Vaikka kuinka Ilmatieteen laitoksen meteorologi eilisessä Hesarissa lupaili intiaanikesän mahdollisuutta syyskuulle, niin täällä ainakin valmistaudutaan normaaleihin syyskeleihin. Luonnon väriloistoon, saappaissa kahiseviin lehtiin ja kirpeisiin aamuihin. Ja niihin tuuliin ja sateisiin.

Tämä poncho on kyllä niin täynnä reikiä, että tuulta vastaan se ei taida olla ihan paras suoja. Mutta ah niin ihanasti se muuten lämmittää ja tuo pehmeyttä ja väriä syyspukeutumiseen.

Nämä fuksianpunaiset yksilöt matkasivat työmaalle lämmittämään parin kollegan hartioita. Lankoina Gjestalin Maija ja Silja. Silja-kerät olin ostanut varastoon jo useampi vuosi sitten ja kuvittelin laskeneeni, että kerien lankametrit riittävät tämäntyyppisen ponchon tekoon. Vaan meinasipa käydä hassusti, kun hapsujen kohdalla lanka alkoi loppua kesken. En onnistunut löytämään tuota kyseisen väristä Siljaa mistään sen paremmin Suomesta, Tallinnasta kuin netistäkään, joten hapsujen toteutus meni improvisaation puolelle. Jokaisessa hapsussa on viisi pitkää lankaa, jotka on sitten taitettu kahtia. Näistä pitkistä langoista kaksi tai kolme korvasin tuolla lähes samanvärisellä Maijalla ja lopputuloksesta tuli lopulta oikein kiva. Mukavan eläväinen väritys.

Olen tällä samalla mallilla tehnyt näitä jo niin monta, että laskut ovat menneet sekaisin ajat sitten. Jos haluat itsellesi samanlaisen, kurkkaa Puodin puolelta mitä muita värejä on tällä hetkellä varastossa!

Täällä myös joitakin jo uusiin koteihin matkustaneita yksilöitä:
Farkkutytön siniharmaa poncho *KLIK*
Kesäinen merenturkoosi poncho *KLIK*
Utuisen pilvisen syysaamun poncho *KLIK*
Kyllä musta on aina musta *KLIK*
Karkkivärejä:) *KLIK*