perjantai 17. huhtikuuta 2015

SuttuPitsii tunikassa



Viime viikonlopun Kädentaito-messuilta Helsingistä tarttui mukaan muutama kangaspala Indie Fabricsin osastolta. Harvinaisen nopeaan tahtiin yksi niistä muuttui tunikaksi. Ompelujumi on vaivannut pitkään enkä jostain syystä oikein ole saanut kunnolla tartuttua mihinkään ompeluksiin. Tämä Ikasyrin SuttuPitsii-kangas oli kuitenkin ihan liian herkullinen kaapintäytteeksi, joten se pääsi heti työn ja paininjalan alle. Syntyi tunika. Osasin sentään vielä:)


Halusin tunikaan vesiputouspääntien. Kaavan pohjana on SK 1/2010, vedospaidan kaava. Helman piirtelin vapaasti ja hihojakin piti hiukan soveltaa, kun kangasta tuli ostettua vain metrin pala.



Tuo kangas on kyllä aivan ihana! Samalla herkkä ja rouhea. Tyylikäs, mutta ei turhan tarkka. Kelta-oranssi versio jäi vähän kyllä kutkuttelemaan kesää varten. Nyt kun kerran on hyväksi testattu kaavakin olemassa, niin puolet koko tekemisen vaivastahan on melkein jo tehty sen seuraavan version osalta, eikö?

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Suuri Käsityö 4/2015


Hippityyli näyttää saapuvan kevään myötä niin ompeluhuoneisiin kuin vaatekaappeihinkin. Ainakin mikäli Suuren Käsityölehden huhtikuun numeron mallivalikoimasta jotain voi päätellä. Ilokseni bongasin lehdestä myös maininnan Mekkotehdas aikuisille -kirjasta, joka on saatavilla ensi viikosta alkaen mm. täältä.



Lehti pursuilee keväisiä vihreän sävyjä, hapsuja, löysiä ja rentoja vaatteita sekä 70-luvulta lainattuja yksityiskohtia. On pitkiä hameita, lököttäviä (yllä olevan kuvan mallilla erittäin huonosti istuvia) housuja ja laatikkomaisia paitoja. Komeus kruunataan (teko)mokasta tehdyllä leveällä vyöllä ja laukulla.



Aidon hippityylin takia ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tarttua ompelukoneeseen, vaan tyyliin sopivia asuja kannattaa kaivella kirppareilta. Tai sitten niitä löytyy lähempää kuin on muistanutkaan, eli omasta, tai ehkä vielä paremmin äitien vaatekaapeista. Kuten tämä, keskimmäisessä kuvassa oleva kokonaisuus. Eikö mene aivan täydestä lehdessä esiteltyjen mallien rinnalla:) Sammaleenvihreä lyhyt, paloista koottu mokkahame on äidin aito 70-luvun luomus, puseo kirpparilta ja nahkavyö Bulgarian-lomalta muutaman vuoden takaa.


 Vaatetohtori tuunaa tabletista kätevän beauty boxin. Eli tämä tablettilaukku sisältääkin jotain muuta kuin sen mitä digisukupolvelle ensimmäisenä tulee tabletista mieleen:) Noita pyöreitä tabletteja löytyy tästäkin huushollista monissa väreissä, joten ei ainakaan materiaalinpuutteesta jäisi tuo homma kiinni.


Neulepuolella sävähdyttivät eniten erilaiset huivit. Varsinkin tämä kolmiohuivi oli yksinkertaisuudestaan huolimatta - tai ehkäpä juuri sen takia - jotenkin lumoava. Ohjeita erilaisiin pitsijakkuihin oli myös, joten kesämekkojen kaveriksi ehtisi vielä hyvin tehdä lämmittävän jakun.


Näpertelyosaston parhaimistoon kuuluvat ehdottomasti nämä amppelit. Yhdestä pyöreästä nahkapalasta sopivasti viiltoja tekemällä muodostuu varsin käypä amppeli. Vähän isommasta nahkapalasta syntyy samalla tekniikalla hauska kesäkassi. Toinen amppeli on koottu himmelimäiseen tyyliin maalatuista ja pätkityistä, ohuista metalliputkista. Näihin kelpaisi ripustaa kesäkukka jos toinenkin!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kinderpiirakka vie kielen mennessään


Perinteisille mokkapaloille lienee vihdoin löytynyt varteenotettava haastaja: kinderpiirakka! Viime aikoina niin monissa blogeissa kuin lehtien leivontaoheissakin vilahdellut resepti pääsi täälläkin testaukseen, kun pääsiäiseksi oli tiedossa enemmän makean herkun syöjiä kuin ne normaalit kaksi henkilöä.


Ohjeessa ei ole sokeria, rasvaa eikä suklaata juuri pihtailtu. Joten lopputulos ei voi olla kovin pahaa:) Jotain niin makeaa ja hyvää, että se rajoittaa nautiskelun sopivasti yhteen palaan kerrallaan.Tässä siis oma sovellukseni.




Kinderpiirakka
Uunipellillinen

Pohja
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl tummaa kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g margariinia tai voita sulatettuna
4 munaa

Voikreemi
150 g pehmeää voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria

Kuorrutus
200 g Fazerin sinistä suklaata
70 g valkosuklaata

Sekoita pohjan kuivat ainekset keskenään. Lisää jauhoseokseen vuorotellen sulatettua voita/margariinia ja kiehuvaa vettä. Lisää lopuksi munat ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30-35 minuuuttia. Jäähdytä pohja hyvin ennen kuin levität voikreemin.

Ja kreemi tehdään näin: Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Levitä valmis kreemi lastan avulla piirakkapohjan päälle mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Työnnä piirakkapohja kreemeineen jääkaappiin, jotta kreemi jähmettyy eikä sekoitu seuraavaksi pinnalle laitettavan sulan suklaan kanssa. Mikäli käytät jäähdytykseen pakastinta, älä jäähdytä tekelettä liikaa. Muuten suklaa jähmettyy kreemin pinnalle sekunnissa ja siisti pintakoristelu jää pelkäksi aikomukseksi.

Kun piirakkapohjan päälle levitetty kreemi on kylmää, sulata maitosuklaa ja valkosuklaa erikseen. Kaada maitosuklaata pienissä erissä kreemin päälle. Levitä lastalla vikkelästi, ennen kuin kylmä kreemi jähmettää sulan suklaan tai lämmin suklaa pehmentää alla olevan kreemin. Koristele maitosuklaapinta valkosuklaalla haluamallasi tavalla.

Leikkaa piirakka, kun suklaakuorrutus on vielä pehmeää eikä lohkeile. Malta vielä hetki, anna  jäähtyä jääkaapissa. Näin maut tasoittuvat ja kindermäisyys pääsee parhaalla tavalla esiin. Voittaako tämä perinteiset kindermunat, päätä sinä!


perjantai 3. huhtikuuta 2015

DIY paperinen lahjakassi


Pääsiäisvapaa, mikä ihana asia! Sitä ehtii pieni ihminen näprätä käsillä pitkästä aikaa jotain, nähdä tärkeitä läheisiä ja nautiskella suklaamunien lisäksi muustakin hyvästä syötävästä. Tänään matka taittuu kummitytön seitsemänvuotissyntymäpäiville ja kun lahjarepertuaariin kuuluvat ajankohtaan nähden lähes pakoliset suklaamunat koko sisarusparvelle, niin pitihän niille keksiä arvoisenpa pakkaus. Vai onko joku muka onnistunut paketoimaan suklaamunan kauniisti sillä perinteisellä tyylillä?



Pientä (tai isompaakin) lahjakassia varten tarvitaan kaksipuoleista teippiä, rei'itin, silkkinauhaa ja tukevaa paperia tai ohutta pahvia. Tai tapettia, kuten minulla tässä. Näppärän taitteluohjeen nappasin täältä. Tämän kassin koko on 8x8x12 cm ja yhteen kassiin meni tapettia 41x26 cm pala. Ensimmäinen meni harjoitellessa, mutta sen jälkeen taitokset osuivat mukavasti kohdilleen ja nyt kelpaa kuskata munat perille:)


Pääsiäisen aikaa ei sään herra oikein näytä hellivän. Mutta ei se mitään, vapaa on aina vapaa ja onhan sitten hyvä syy pötkötellä sohvalla hyvän kirjan tai käsityön parissa. Ja ellei aurinkoa näy taivaalla, niin sitä voi hakea - vaikka sitten kukkakaupasta! Minikokoiset tulilatvat ja keltaiset amaryllikset kotiutuivat meille Plantagenista ja ihmettelenpä, voiko sen keltaisen kukkameren keskellä kukaan olla pahalla tuulella.


 Ja onhan se niin, Niko Ahvosen sanoin, että sadetta saadaan mutta aurinkoa otetaan! Herkullista pääsiäistä!